Useita myönteisiä vaikutuksia työhön ja työhyvinvointiin
Koronan myötä työelämässä on tapahtunut paljon hyvää kehitystä. Olemme oppineet uudenlaisia työn tekemisen tapoja sekä ottaneet käyttöön uusia käytäntöjä ja työkaluja, esimerkiksi digitaaliseen vuorovaikutukseen. Myönteisiä muutoksia on tapahtunut myös ajattelutavoissa ja johtamisessa: uudet ja muuttuneetkin työjärjestelyt onnistuneet työpaikoilla varsin hyvin ja luottamus työntekijöihin on vahvistunut, esimerkiksi etätyön on nähty onnistuvan hyvin erityyppisissä työtehtävissä.
Osin myönteiset vaikutukset ovat olleet erilaisia lähi- ja etätyössä. Lähityössä on onnistuttu työskentelemään terveysturvallisesti, myös yhteishenki on vahvistunut. Etätyössä myönteistä on ollut esimerkiksi työn autonomian kasvu, joustavuus sekä työmatkoihin kuluvan ajan väheneminen. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen on parantunut etenkin etätyötä tekevillä naisilla.
Tutkimukset viittaavat siihen, että myönteisiä vaikutuksia on ollut enemmän etätyössä kuin lähityössä. Hybridityöstä on saatu varsin rohkaisevia havaintoja: monipaikkainen työ saattaa vaikuttaa suotuisammin työhyvinvointiin, koska siinä voi yhdistää hyvin etä- ja läsnätyön hyviä puolia: etätyön työrauhaa ja autonomiaa sekä lähityön tarjoamia sosiaalisia kontakteja.
Työhyvinvoinnin kannalta myönteistä on esimerkiksi se, että työntekijöiden sairastaminen näyttää vähentyneen, samoin sairaana työskentely. Monella myös uni on parantunut.
Samanaikaisesti myös haasteita työkyvylle
Tutkimukset antavat samanaikaisesti kuitenkin viitteitä työhyvinvoinnin heikentymisestä. Lähityössä huolta on aiheuttanut esimerkiksi pelko omasta sairastumisesta, haasteet sosiaalisessa kanssakäymisessä (turvaväleistä huolehtiminen, maskien käyttö) sekä suuri työkuorma. Osaa työntekijöistä on kuormittanut myös työn epävarmuus, etenkin niillä toimialoilla, joihin koronarajoitukset ovat erityisesti kohdistuneet.
Etätyössä haasteina ovat puolestaan olleet mm. puutteellinen työergonomia, sosiaalisten suhteiden vähäisyys ja vähäinen tuki työhön, ajanhallinnan ongelmat sekä puutteet tiedonkulussa. Etätyössä myös työssä tylsistyminen on kasvanut, esimerkiksi työtehtävien köyhtymisen myötä. Myös työn ja vapaa-ajan erottaminen on voinut olla ongelmallista.
Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että etenkin lähityössä työkyky on heikentynyt. Tutkimukset ovat tunnistaneet myös erilaisia työhyvinvoinnin riskiryhmiä. Naiset ovat kohdanneet enemmän kielteisiä vaikutuksia kuin miehet. Myös nuorilla ja yksinasuvilla on havaittu muita enemmän työhyvinvoinnin haasteita.
Vaikka kaikkiaan muutokset työhyvinvoinnissa eivät ole kovin suuria, pitkittyvän kuormituksen tuomat haasteet eivät vielä kaikki ole näkyvissäkään. Miten pitkittyvä epävarmuus vaikuttaa esimerkiksi mielenterveyteen? Jo nyt on havaittavissa useita huolestuttavia signaaleja etenkin nuorten mielen pahoinvoinnista. Ja on pandemia jo näkynyt työeläkevakuutusyhtiöissäkin esimerkiksi sellaisina työkyvyttömyyseläkehakemuksina, joissa koronavirus on työkyvyttömyyden keskeinen syy.
Miten tästä eteenpäin?
Tutkimukset osoittavat, että koronan vaikutukset työhön ja työelämään ovat olleet sekä myönteisiä että kielteisiä. On tärkeää varmistaa suotuisat työkyvyn kehityskulut niin läsnä- kuin etätyössä, ja estää työhyvinvoinnin erilaisten kokemusten polarisoituminen eri ryhmien välillä. Tämä vaatii entistä ponnekkaampaa työtä työkyvyn ja mielenterveyden tuen edistämiseksi työpaikoilla. Keskeistä on ainakin:
- huolehtia hyvän työn edellytyksistä lähi-, etä- ja hybridityössä, esimerkiksi luomalla hyvät työn tekemisen puitteet niin terveysturvallisesti, ergonomisesti kuin yhteisöllisestikin
- panostaa työn hallinnan kokemuksen vahvistumiseen, esimerkiksi selkeillä työn tavoitteilla, riittävällä autonomialla ja työhön saatavalla tuella, palautumisella sekä työn ja muun elämän onnistuneella yhteensovittamisella
- käydä jatkuvaa keskustelua työpaikalla työstä, sen sujuvuudesta sekä sujuvuuden esteistä sekä etsiä yhdessä ratkaisuja pulmakohtiin
- vaalia ja vahvistaa yhteisöllisyyttä ja työhön saatavaa tukea, kuunnella herkällä korvalla työntekijöiden ajatuksia sekä tukea kollegoita työn arjessa.
Lisäksi tarvitsemme väistämättä jatkossakin valmiutta muutokseen, toiminnan ja uusien käytäntöjen kehittämiseen. Uskon, että näin voimme luoda hyviä edellytyksiä kestävän työelämän rakentamiseen myös vuonna 2022!
Taustamateriaalina on hyödynnetty seuraavia tutkimuksia:
Sutela, H. & Pärnänen, A. (2021). Koronakriisin vaikutus palkansaajien työoloihin. Työpaperi 1/2021. Tilastokeskus, Helsinki.
THL, Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset: Työolot ja työturvallisuus (2021).
THL, Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset: Koulutus ja nuorten hyvinvointi
Työterveyslaitos, Miten Suomi voi -tutkimus.
Varma (2021). Koronan vaikutukset työelämään ja työkykyyn.
Auli Airila
Auli Airila työskentelee tutkimuspäällikkönä Varman työkykypalveluissa. Aulia innostaa työkykyyn vaikuttavien tekijöiden tutkiminen sekä tutkitun tiedon hyödyntäminen vaikuttavien työkykyä edistävien palveluiden kehittämisessä.