Kykyviisari on helppokäyttöinen itsearviointimenetelmä, joka kertoo työ- ja toimintakyvyn eri osa-alueiden vahvuuksista ja haasteista. Varmassa Kykyviisari-mittaukset tehdään niille kuntoutujille, jotka saavat yksilöllistä ohjausta kuntoutussuunnitelman teossa kuntoutuskumppaneiltamme. Kuntoutujat täyttävät Kykyviisarin kaksi kertaa: ohjauksen alussa sekä kuntoutuksen päättyessä. Näin voidaan tarkastella työ- ja toimintakyvyssä tapahtunutta muutosta.
Kaikki mitattavat osa-alueet parantuneet
Tähän mennessä 648 Varman kuntoutujaa on täyttänyt Kykyviisarin. Seurantamittauksia on ehditty tehdä 59 asiakkaalle. Ero selittyy sillä, että kuntoutusprosessi vie aikaa: suurimmalla osalla kuntoutus on vielä kesken eikä seurantamittausta ole tehty. Seurantatulosten vähäisen määrän vuoksi nyt käytettävissä olevia tuloksia ei voida suoraan yleistää. Ne antavat kuitenkin suuntaa siitä, millaisia muutoksia työ- ja toimintakyvyn eri osa-alueilla kuntoutuksen aikana tapahtuu.
– Erittäin ilahduttavaa on se, että kaikki mitattavat osa-alueet olivat parantuneet seurannassa. Työeläkekuntoutuksen vaikutusten arvioimisen kannalta erityisesti kysymykset koetusta työkyvystä ja suhteesta työelämään ovat tärkeitä. Muutokset näissä saattavat olla merkityksellisiä, vaikka jollain muulla osa-alueella tulokset eivät muuttuisikaan, palvelupäällikkö Anne Korhonen kertoo.
Seurantamittausten perusteella kuntoutujien kokema työkyky oli parantunut alkumittauksen 4,7 lukemasta 6,2:een. Suhteessa työelämään oli tapahtunut vastaavanlainen positiivinen muutos eli keskiarvo 4,9 parani 6,5:een kuntoutusprosessin myötä.
– Kun katsomme tarkemmin työelämään suhtautumiseen liittyviä tuloksia, positiivista on se, että kuntoutujat ovat siirtyneet kohti työtä. Alkumittauksen aikaan kolmanneksella vastaajista oli töitä. Seurantamittauksen aikaan työssä oli jo 63 prosenttia. Heikommaksi työelämäsuhteensa arvioivien osuus oli vähentynyt. Tämäkin osoittaa työelämään liittyvän suhteen parantumista, vaikka tavoiteltu työllistyminen ei vielä ollutkaan toteutunut, Anne Korhonen jatkaa.
– Kysymällä kuntoutujilta heidän yksilöllisistä kokemuksistaan saamme ainutlaatuista tietoa, jota on vaikea saavuttaa muilla menetelmillä, Anne Korhonen kertoo.
Ainutlaatuista tietoa kuntoutuksen vaikutuksista koettuun työ- ja toimintakykyyn
Vaikka työeläkekuntoutuksen päätavoite on edistää työelämässä jatkamista terveydelle sopivassa työssä, Kykyviisarin tulokset kertovat, että kuntoutuksen aikana muutoksia tapahtuu monella muullakin osa-alueella. Seurantatuloksissa muun muassa sosiaalinen toimintakyky (osallisuus), psyykkinen toimintakyky (mieli) ja arjesta selviytyminen (arki) olivat kehittyneet myönteisesti kuntoutusjakson aikana.
– Kykyviisarin avulla saamme arvokasta tietoa kuntoutusprosessin ja kuntoutuspalvelujen vaikutuksista koettuun työ- ja toimintakykyyn. Kysymällä kuntoutujilta heidän yksilöllisistä kokemuksistaan saamme ainutlaatuista tietoa, jota on vaikea saavuttaa muilla menetelmillä. Työeläkekuntoutuksessa kuntoutujan omaa kokemusta ei ole aiemmin systemaattisesti seurattu, ja Kykyviisari tarjoaakin tähän hyvän mahdollisuuden.
Kykyviisari voi toimia muita mittareita täydentävänä mittarina osoittamaan työeläkekuntoutuksen vaikutuksia.
– Pelkkä kuntoutuksen jälkeinen lopputulos eli se, työllistyikö kuntoutuja, ei riittävästi kuvaa ammatillisen kuntoutuksen vaikutuksia ja onnistumista. Tämän vuoksi haluamme saada näkyväksi kuntoutujan työ- ja toimintakyvyssä ja erityisesti työelämään suhtautumisessa tapahtuneen muutoksen kuntoutujan itsensä arvioimana. Kuntoutuksen hyödyn arvioinnissa kuntoutujan oma arvio on yksi tärkeä tiedon lähde, Anne Korhonen painottaa.
Tutustu tarkemmin Varman kuntoutujien Kykyviisari-tuloksiin