Sijoittaja tarvitsee vertailukelpoista dataa luontovaikutusten arvioimiseen

Ilmiönä luontokato ei ole uusi, mutta yritystoiminnan näkökulmasta siitä alettiin keskustella vuonna 2021, kun Cambridgen yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Partha Dasguptan julkaisi raportin luonnon monimuotoisuuden talousvaikutuksista. On viimeistäänkin havaittu, että ympäristökriisin ratkaiseminen vaatii monipuolisempia lähestymistapoja ja strategioita, jotka huomioivat ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi ympäristöön liittyvät haasteet. Ympäristökriisi on monitahoinen ja kompleksi ongelma, johon ei ole saatavilla yksinkertaisia ratkaisuja. On varmaa, että maapallon säilyttämiseksi elinkelpoisena on tehtävä töitä.

Eläkesijoittaminen on pitkän aikahorisontin sijoitustoimintaa. Siksi on erityisen tärkeää huomioida tulevaisuuteemme vaikuttavat mahdolliset tai todennäköiset riskit, joita kohtaamamme ympäristökriisi edustaa. Luonnon ekosysteemit tuottavat lukuisia palveluita, jotka ovat elintärkeitä ihmisille ja yhteiskunnallemme, joten luonnollisesti myös taloudelle. Luontokato on riski, joka uhkaa taloudellista toimintaa. Luontokato altistaa talouden toimijoita erilaisille muutoksille, jotka voivat vaikuttaa tulevaisuuden arvonluontiin ja taloudelliseen tuottoon. Eikä sekään ole ainut syy, miksi luontokato pitäisi kiinnostaa, sillä luontokadon aiheuttamat ääri-ilmiöt voivat olla yllättäviä.

Data on yhteinen nimittäjä, kun puhutaan erilaisista kestävyyden ja vastuullisen sijoittamisen teemoista, kuten ilmastonmuutoksen ehkäisemisestä, ihmisoikeuksista tai luonnon monimuotoisuuden suojelusta. Laadukas, läpinäkyvä ja vertailtava data on ehto sille, että vastuullinen sijoittaja voi tehdä taloudellisen tuoton rinnalla järkeviä kauaskantoisia sijoituspäätöksiä. Kuitenkin datan saatavuuden ohella vähintään yhtä olennainen seikka on se, että olemassa olevaa dataa opitaan tulkitsemaan ja hyödyntämään todellisen arvonmuodostuksen pohjana. Mitä data meille kertoo ja mitä mahdollisia vaikutuksia sillä on sekä ympäristöön että tuotto-riski-suhteisiin?

Sijoittajan näkökulmasta suurin haaste biodiversiteetin systemaattisessa huomioimisessa sijoituspäätöksiä tehtäessä liittyy ymmärtämisen lisäksi datan saatavuuteen ja hyödynnettävyyteen. Jotta sijoittaja voi tehdä arvioita salkkunsa luontoriippuvuuksista ja -vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, yritysten on myös tehtävä sama ja raportoitava niihin liittyvät mittarit ja tavoitteet. Suomessa on valtavasti luonto-osaamista ja suomalaisilla yrityksillä on edellytykset toimia edelläkävijöinä.

Datan saatavuuden ja laadun sekä läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden parantamisessa ei häviä kukaan. Yrityksille oman luontojalanjäljen mittaaminen on investointikysymys, joka kannattaa pitkällä aikavälillä. Oman toiminnan negatiivisten luontovaikutusten minimoiminen ja luontopositiivisuuden varmistaminen on pitkällä aikavälillä yksi tärkeimmistä investoinneista. Ekologisesti kestävä toiminta on tulevaisuuden toiminnan edellytys.

Luontokadon huomioimiseen sijoitustoiminnassa ei ole vielä tyhjentävää ratkaisua, joten on tärkeää lähteä liikkeelle olemassa olevista keinoista ja mahdollisuuksista. Vaikka laadukasta luontodataa on monipuolisesti saatavilla, sen saaminen sijoittajille olennaiseen muotoon on sekä datan tuottajan että sen käyttäjän vastuulla. Korostuu siis yhteinen oppimisprosessi ja se, ettei tarvitsekaan tietää kaikkea heti.

Keskustelu on käynnissä ja käy kuumana – mitä seuraavaksi? Sijoittajan näkökulmasta tärkeintä on käydä avointa dialogia sijoittajayhteisön ja elinkeinoelämän välillä, jotta saadaan laadukasta ja mitattavaa luontodataa. Sijoittajan tehtäväksi jää ymmärtää ja tulkita sitä. Sitä kautta pääsemme lähemmäksi elintärkeää arvonluontia luonnon monimuotoisuuden hyväksi.