Yrityksissä organisoidutaan ja johdetaan yhä yleisemmin yli maarajojen, ja tiimit ovat monikansallisia.
– Kansainvälisen työkykyjohtamisen teema on tällä hetkellä erittäin ajankohtainen monille Varman asiakkaille. Kiinnostava kysymys työkykyjohtamisen vaikuttavuuden kannalta on se, millaisia haasteita organisoituminen yli maarajojen työkykyjohtamiselle tuo ja miten näitä haasteita voitaisiin ratkoa, Varman työkykyjohtaja Pia Kontti sanoo.
Työterveyslaitoksen syksyllä 2022 tekemä tutkimus koostui kirjallisuuskatsauksesta ja haastattelututkimuksesta. Haastatteluosuudessa oli mukana seitsemän kansainvälisesti toimivaa Varman asiakasorganisaatiota. Yhteensä haastateltiin 11 henkilöä, joista suurin osa oli HR-ammattilaisia.
– Itseohjautuvissa tiimeissä, joiden kokoonpano vaihtuu projekteittain, on oltava valmiuksia huolehtia omasta ja ryhmän työkyvystä, korostaa Barbara Bergbom.
Kulttuurisia, lainsäädännöllisiä ja rakenteellisia haasteita
Haastatteluissa mukana olleissa suomalaisissa, kansainvälisesti toimivissa yrityksissä hyödynnetään työkykyosaamista myös ulkomaisissa toimipisteissä. Suomalainen järjestelmä antaa hyvät lähtökohdat työhyvinvoinnista huolehtimiseen myös muissa maissa.
– Yleisin tapa johtaa työkykyä oli yhdistää paikallisia ja kansainvälisiä käytäntöjä ja palveluja, kertoo johtava asiantuntija Barbara Bergbom Työterveyslaitokselta.
Paikallinen kulttuuri näkyy usein arjen työkykyjohtamisen haasteina. Esimerkiksi kynnys ottaa esille työkykyyn liittyviä ongelmia voi olla korkea johtuen sukupuolirooleista, mielenterveyteen liittyvistä tabuista tai tavoiteorientoituneesta yrityskulttuurista. Myös luottamus työnantajaan ja käsitykset siitä, onko työntekijän terveys työnantajan asia, vaihtelevat eri maissa. Ratkaisuehdotuksina haastateltavat toivat esiin muun muassa tietoisuuden lisäämisen työkyvystä ja siihen vaikuttavista asioista ja psykologisesti turvallisen ilmapiirin edistämisen.
Lainsäädännöllisiä haasteita kansainväliseen työkykyjohtamiseen tuo se, että työpaikan rooli työkyvyn tukemisessa on eri maissa erilainen, ja siksi globaalien mallien luominen esimerkiksi tehostettuun työkyvyn tukeen on hankalaa. Eri maiden välillä on eroja myös sairauspoissaoloihin, työterveyshuollon järjestämiseen ja työntekijän irtisanomissuojaan liittyvässä lainsäädännössä, mikä heijastuu työkykyjohtamisen käytäntöihin.
Myös organisaation rakenne vaikuttaa työkykyjohtamiseen. Kun tiimin työskentely ja johtaminen on maantieteellisesti hajautettua, näkymä henkilöstön hyvinvointiin voi kaventua. Työkykyjohtamisen roolit ja vastuut voivat olla epäselviä, jos esihenkilöt työskentelevät eri maissa kuin työntekijät. Rakenteellisten haasteiden ratkomisessa keskeistä on organisaatiorakenteen huomioiminen, ylimmän johdon sitoutuminen työkykyjohtamiseen, esihenkilöiden työkykyosaamisen kehittäminen sekä työntekijöiden oman työn johtamisen valmiuksien vahvistaminen.
– Oman haasteensa voivat tuoda organisaation matala hierarkia ja projektimainen työskentely. Itseohjautuvissa tiimeissä, joiden kokoonpano vaihtuu projekteittain, on oltava valmiuksia huolehtia omasta ja ryhmän työkyvystä. Oleellista on esimerkiksi koulutus ja työvälineiden tarjoaminen itseohjautuvien tiimien työkykyjohtamisen tueksi, Barbara Bergbom sanoo.
–Tutkimuskirjallisuuden perusteella yhdeksi oleelliseksi tekijäksi nousi erityisesti paikallisen asiantuntemuksen hyödyntäminen, tutkija Mirkka Vuorento kertoo.
Kansainvälisten yritysten työkykyjohtamista tutkittu vain vähän
Haastattelujen lisäksi tutkimuksessa tehtiin kirjallisuuskatsaus hyödyntäen pääosin vertaisarvioituja kansainvälisiä tieteellisiä julkaisuja.
– Kirjallisuuskatsauksen perusteella tutkimuskirjallisuutta, jossa tarkastellaan työkyvyn johtamista ottaen huomioon työorganisaation kansainvälisyys, löytyi hyvin niukasti, sanoo tutkija Mirkka Vuorento Työterveyslaitokselta.
Myös tutkimusten perusteella kansainvälisessä työkyvynjohtamisessa on olennaista ottaa huomioon paikallisen kulttuurin edellyttämät räätälöintitarpeet työkykyä edistävien ja ylläpitävien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
– Kirjallisuuden perusteella yhdeksi oleelliseksi tekijäksi nousi erityisesti paikallisen asiantuntemuksen hyödyntäminen, kun suunnitellaan työkykyjohtamisen toimenpiteitä ja toteutusta. Esimerkiksi paikallista työterveyshuoltoa tai vastaavaa tahoa konsultoimalla varmistetaan, että paikallisen kulttuurin ja ympäristön tekijät osataan riittävässä määrin huomioida, sanoo Mirkka Vuorento.
Lisäksi lähiesihenkilöiden ja muun johdon riittävä sitouttaminen ja heidän valmiuksiensa tukeminen työkyvyn ylläpitämisessä on tärkeää. Oleellista on myös ottaa huomioon ne tekijät, joiden tiedetään olevan tärkeitä työkykyjohtamisessa riippumatta siitä, onko kyseessä kansallisesti vai kansainvälisesti toimiva organisaatio.
Kansainvälinen työkykyjohtaminen näkyy tänä vuonna Varman asiakastyössä.
– Tutkimuksen avulla olemme pyrkineet tunnistamaan monipuolisesti kansainvälisesti toimivien yritysten työkykyjohtamisen haasteita sekä parhaita käytäntöjä asiakkaidemme arjen tueksi. Toteutamme teemasta tämän vuoden aikana erilaisia yhteiskehittämisen hankkeita asiakkaidemme kanssa, Pia Kontti kertoo.
– Tutkimuksen avulla olemme pyrkineet tunnistamaan monipuolisesti kansainvälisesti toimivien yritysten työkykyjohtamisen haasteita sekä parhaita käytäntöjä asiakkaidemme arjen tueksi, työkykyjohtaja Pia Kontti kertoo.