Hallitus on vasta tehnyt kilpailukykysopimukseen perustuvan lainmuutosesityksen, jonka mukaan työntekijän työeläkevakuutusmaksu nousee 1.1.2017 alkaen 0,20 prosenttiyksikköä seuraavana kahtena vuotena ja tämän jälkeen nousua olisi 0,4 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 asti. Vuonna 2020 työntekijän työeläkevakuutusmaksu olisi 1,2 prosenttiyksikköä korkeampi ja vastaavasti työnantajien työeläkevakuutusmaksua lasketaan 1,2 prosenttiyksikköä nykytasosta. Kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Nämä ovat tärkeitä tavoitteita myös työeläkejärjestelmälle. Työntekijän maksu liittyy myös 1.1.2017 voimaan tulevaan työeläkeuudistukseen, jolloin on hyvä palauttaa mieleen muutoksen alkuperä ja sen yhteys vuoden vaihteessa voimaan tulevaan työeläkeuudistukseen.
Työntekijän eläkemaksua alettiin periä 1.1.1993 alkaen
Työntekijöiden osallistuminen omalla maksuosuudellaan työeläketurvan rahoittamiseen oli aikoinaan merkittävä periaatteellinen muutos. Maksujen ja etuuksien välinen tasapaino nousi uudella tavalla merkittäväksi asiaksi kummallekin työsuhteen osapuolelle, mikä on tärkeää eläketurvan pitkäjänteisessä kehittämisessä.
Työntekijän työeläkemaksun käyttöön ottaminen kytkeytyy 1990-luvun lama-aikaan, silloinkin tavoitteena oli yritysten toimintaedellytysten helpottaminen, mutta myös työeläketurvan rahoituksen vahvistaminen. Työntekijät ovat maksaneet työeläkemaksua 1.1.1993 alkaen. Alun perin määräaikainen muutos perustui vuonna 29.11.1991 tehtyyn tulopoliittiseen sopimukseen vuosille 1992 - 1993. Vuoden 1994 alusta työntekijäin eläkemaksusta tuli pysyvä osa työeläkkeiden rahoitusjärjestelmää. Lain mukaan työntekijäin työeläkemaksu määräytyy yksityisalojen kokonaismaksun nousun perusteella siten, että puolet kasvusta lisätään vuosittain työntekijän työeläkemaksuun. Samassa yhteydessä säädettiin, että eläkettä laskettaessa eläkkeen perusteena olevaa palkkaa määrättäessä työansioista vähennetään työntekijäin työeläkemaksua vastaava osuus.
Lainmuutoksen perusteluissa työntekijän maksuosuuden vähentämistä perusteltiin sillä että ”työntekijän työeläkemaksulla ei ole tarkoitus muuttaa työaikaisen palkan antaman toimeentulon ja eläkkeen antaman toimeentulon keskinäistä suhdetta”. Vakuutusperiaatteen näkökulmasta tilannetta kuvattiin kärjistyksellä "mitä enemmän maksat, sitä vähemmän saat". Lainmuutoksen perustelujen hieman arvoituksellisella ilmaisulla tarkoitettiin kuitenkin sitä, että kun työntekijäin työeläkemaksu pienentää palkansaajan käytettävissä olevia tuloja, vähennys on johdonmukaista tehdä myös eläkkeen perusteena olevasta ansiosta.
Työntekijän eläkemaksun alkumäärä oli 3 prosenttia, nyt maksu on alle 53-vuotiailla 5,7 prosenttia palkasta ja vähintään 53-vuotiailla 7,2 prosenttia palkasta. Työnantajan maksu on keskimäärin 18,00 prosenttia palkoista. Kilpailukykysopimus tulee siis muuttamaan maksua blogin alussa kuvatulla tavalla.
Eläkeuudistuksessa maksua ei enää vähennetä eläkkeen perusteena olevasta ansiosta, mikä parantaa erityisesti nuorten asemaa
Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys olivat keskeisiä eläkeuudistukselle asetettuja tavoitteita. Näihin tavoitteisiin sisältyy oleellisesti sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Sukupolviasetelma on noussut julkisen keskustelun aiheeksi ns. taitetun indeksin kysymyksessä, jossa ovat vastakkain eläkeläisten etuustasovaatimukset ja eläketurvan pitkän aikavälin rahoitus sekä nuorten huoli tulevasta eläketurvastaan. Työeläkeala on johdonmukaisesti vastustanut senioriliikkeen indeksimuutosesitystä taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta.
Eläkeuudistuksen maksumuutos palvelee sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumista. Eläkeuudistuksessa työntekijän eläkemaksu yhtenäistetään siirtymäajan kuluttua 1.1.2025 alkaen. Lisäksi lakia muutetaan siten, että palkansaajien työeläkemaksu ei enää vähennä eläkkeen perusteena olevaa ansiota.
Eläkejärjestelmän läpinäkyvyyden ja vakuutusluonteen kannalta muutos on hyvä. Lisäksi muutos parantaa nuorten eläkkeiden tasoa, eniten niillä, jotka aloittavat työuransa eläkeuudistuksen tultua voimaan. Nyt järjestelmästä voi avoimesti sanoa, että maksamalla maksua saa myös parempaa eläketurvaa.