Kesäkuun vinkeissä avataan näkökulmia itsetuntemuksen tärkeyteen esimiestyössä.
Sanotaan, että jokaisella meistä on hyvä tahto ja vilpittömät aikeet, mutta usein epäonnistumme toimimaan niiden mukaan. Harva esimies haluaa olla huono esimies.
Frank Martela kertookin Filosofian Akatemian blogissa*, kuinka hänen valmentamansa johtajat ja esimiehet ovat yleensä hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että työntekijöihin kannattaa luottaa, heidän kykyään tehdä itsenäisiä päätöksiä tulee tukea ja heille kannattaa antaa valtaa ja vastuuta. Itseohjautuvuuden ja sisäisen motivaation johtamisen nimeen vannotaan, mutta miksi nämä ajatukset eivät usein siirry käytäntöön?
Martela esittelee kirjoituksessaan Suomalaisen työn liiton, Työelämä2020:n, Business Finlandin ja Työterveyslaitoksen tekemän, suomalaista työtä koskevan selvityksen tuloksia. Niiden perusteella ylimmästä johdosta 88 % prosenttia on sitä mieltä, että johtajat arvostavat työntekijöitä. Sen sijaan työntekijöistä alle puolet, vain 43 % kokee näin. Vaikka johto siis ajattelee arvostavansa työntekijöitä, tämä ei välity työntekijöille heidän käytöksessään.
Selitykseksi tähän Martela tarjoaa kahta psykologista lukkoa; 1. Kontrollin tunnetta ja kyvyttömyyttä päästää irti sekä 2. Macho-johtamisen ihannetta. On pelottavaa päästää langat käsistään, luopua käskyvallasta tai vaikkapa esimiehenä sanoa alaiselleen: "Sinä tiedät tämän minua paremmin." Näiden lukkojen ja pelkojen tunnistaminen ja niiden rajoittavuudesta irti pääseminen vaatiikin esimieheltä vahvaa itsetuntemusta, itsereflektiotaitoa ja itsesäätelyä. Kuten rohkeuden määritelmäkin kuuluu: "Rohkeutta ei ole se, että ei pelkää, vaan se, että toimii pelosta huolimatta."
Mikael Nederstöm toteaa Ylen artikkelissa**, että monilla ihmisillä ei todellisuudessa ole oikeaa käsitystä itsestään ennen kuin se heille tutkitusti kerrotaan. Hän havaitsi väitöstutkimuksessaan, että mitä lähempänä esimiehen oma arvio itsestään ja alaisten arviot esimiehestään olivat toisiaan, sitä suurempi oli alaisten työtyytyväisyys. Selvisi siis, että hankala pomo on vähemmän hankala, jos hän saa tietää olevansa hankala ja kykenee ottamaan palautteen vastaan. Vaikka omaa persoonallisuutta ei juuri voi muuttaa, onneksi käytöstä voi.
Varman Mari Keränen kehottaakin blogissaan jokaista johtajaa ja esimiestä näkemään käyttäytymisensä taakse. Mikä minun toimintaani ohjaa? Millä tavalla suhtaudun johdettaviini ja siihen, että he ovat erilaisia kuin minä? On myös hyvä kysyä rohkeasti palautetta ja selvittää, miten muut kokevat käytöksesi.
Toimimme esimiestehtävissä tai emme, kesä ja loma-aika tarjoaa meistä jokaiselle hyvän mahdollisuuden omien arvojen, ajatusten, tunteiden ja toiminnan reflektointiin sekä itsetuntemuksen lisäämiseen. Mitä paremmin ymmärrämme itseämme, sitä paremmin ymmärrämme myös muita. Voit aloittaa esimerkiksi seuraavilla syväluotaavilla kysymyksillä:
- Mitä minulle kuuluu juuri nyt?
- Mitä tarvitsen ja haluan?
- Mitkä asiat saavat minut voimaan hyvin?
- Mikä asiat ovat minulle tärkeitä?
- Mitkä ovat arvoni, mistä en tingi?
- Minkälainen haluan olla kymmenen vuoden kuluttua?
- Mitä haluan itsessäni kehittää, jotta nämä asiat toteutuvat?
Kuten Keränen toteaa: "Aitous ei vie koskaan harhaan. Ole rehellisesti se, mikä olet. Näe valo muissa, mutta aloita valon etsiminen itsestäsi."
Itsereflektiivistä ja ihmettelevää heinäkuuta,
Sonja
---
"Viikon vinkeissä Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Sonja Strömsholm koostaa yhteen mielenkiintoisia artikkeleja ja blogikirjoituksia työelämän kehittämisen ajankohtaisista aiheista. Linkkivinkkien tarkoitus on tarjota sinulle uusia innostavia ajatuksia ja työkaluja työsi tueksi Suomen eri huippuasiantuntijoilta."
Sonja Strömsholm
Sonja Strömsholm toimii työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä Varmassa. Sonjan missio on, että mahdollisimman moni voisi maanantaiaamuna herätessään olla innoissaan uuden työviikon alkamisesta ja kokea työnsä merkitykselliseksi. Työssään Sonja auttaa organisaatioita kehittämään johtamisen ja vuorovaikutuksen laatua sekä parantamaan työn mielekkyyttä ja sujuvuutta liiketoiminnan tavoitteiden suunnassa. Sonjaa innostavia asioita ovat muuttuvan työelämän ilmiöt, sisäisen motivaation ja tunteiden johtaminen, yhteisöjen rakentaminen, nykytaide, laulaminen, lukeminen ja luonto.