Samassa vauhdissa työn muutos ja johtamisen tavat?

Tammikuun webinaarissa käsittelimme kollegani Johanna Ahosen kanssa asiakas- ja työntekijäkokemuksen yhteyttä yrityksen tuottavuuteen. Esimiehen kyky tuntea tiiminsä jäsenet yksilöinä nousee tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi sitouttamisen ja työkyvyn tukemisen keinoksi. Painotimme esimiestyössä läsnäolon ja kuuntelun taitoja luottamuksen rakentamisen lähtökohdiksi.

Asiakasyritystemme kanssa käydyissä keskusteluissa on vakioaiheena liiketoiminnan ketterä uudistaminen, jolla varmistetaan tulevaisuuden kilpailukyky. Robotiikka, automatisaatio ja digitalisaatio vaikuttavat siihen, miten työn tekemisen tavat uudistuvat jatkuvasti. Tämä puhututtaa nyt asiakasyrityksissä. Tiedämme, että työelämän odotetaan muuttuvan yhä yksilöllisemmäksi ja vapaammaksi, ja siten myös yksilölle yhä vaativammaksi. Näin ollen johtamiskulttuurinkin tulee muuttua: työyhteisöissä tarvitaan lisää luottamusta, avointa keskustelua, rohkeutta kokeilla ja itseohjautuvuutta tukevia rakenteita. Jokaisen työntekijän potentiaali tulisi saada käyttöön, jotta turvataan liiketoiminnan menestyminen myös tulevaisuudessa.

Miten asiakasyrityksemme työkyvyttömyyseläkettä hakevat työntekijät näkevät esimiestyön ja johtamisen? Kysyimme Varman eläkeratkaisuasiantuntijoilta havaintoja työntekijöiden hakemusten ja yksilökeskustelujen perusteella. Yhteinen havainto oli, että varsinkin asiantuntijaorganisaatioissa itsenäinen, verkostomainen työn tekemisen tapa haastaa esimiehen keinot olla "kartalla" ja läsnä työntekijänsä arjessa. Myös jatkuvasti lisääntyvät hallinnolliset raportointityöt ja asioiden johtaminen vievät esimiehiltä aikaa ihmisten kohtaamiselta. Keskeiseksi kysymykseksi nouseekin, miten yrityksissä varmistetaan, että esimiestyö ja sitä tukevat prosessit uudistuvat samaa vauhtia työn tekemisen tapojen muuttuessa.

Työelämä 2020 -hankkeen tilaamassa verkostotutkimuksessa lähes 100 johtajaa, tutkijaa ja asiantuntijaa eri aloilta selvittivät keväällä 2018, minkälaisia ovat suomalainen johtaja ja johtajuus. Tutkimuksessa suomalaisjohtajan vahvuudeksi nousi asiaosaaminen, prosessien ymmärrys sekä päätöksentekokyky. Suomalaisjohtajan heikkoutena nähtiin kyvykkyys innostaa ihmisiä ja tuottaa alaisille tunnetta työn merkityksellisyydestä. Tutkimuksessa todettiin, että tulevaisuuden johtajilta vaaditaan yhä enemmän läsnäolon ja vuorovaikutuksen taitoja. 

Miten esimiehen rooli muuttuu ja mihin johtajia tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan? Minkälaista johtajuutta itseohjautuvat tiimit tarvitsevat, jotta yhteinen tavoite ja suunta pysyy selkeänä? Katso webinaarimme Uuden ajan johtaja: ihmisten potentiaali käyttöön. Mukana keskustelemassa työn ja johtamisen muutoksesta Karoliina Jarenko, toimitusjohtaja Filosofian Akatemia.