Viime vuosina puhe työelämän muutoksesta on välillä saanut dramaattisiakin sävyjä. Työelämäkeskustelua on myös toisinaan käyty valistuneisiin arvauksiin tai pieniin aineistoihin perustuen, jolloin on vaikeaa tehdä laajempia yleistyksiä.
Tilastokeskuksen Työolotutkimus tarjoaa laadukkaasti kerättyyn laajaan empiiriseen aineistoon pohjautuvaa työelämätietoa. Sen aineistoja on kerätty noin 7 vuoden välein vuodesta 1977 alkaen. Näin tarjoutuu mahdollisuus myös pitkäjänteisempään muutosten tarkasteluun. Seuraavassa joitakin nostoja muutama viikko sitten julkaistusta raportista, joka sisältää uusimman vuonna 2018 toteutetun aineistonkeruun tietoja.
Lähdetään liikkeelle rakenteellisista asioista, sillä työkyvyn haasteet ja mahdolliset työkykyriskit pohjautuvat vahvasti henkilöstörakenteeseen.
Suomalainen palkansaajakunta on toimihenkilövaltaista. Palkansaajista 30 % on nykyisellään ylempiä toimihenkilöitä, 39 % alempia toimihenkilöitä ja 30 % työntekijöitä. Sosioekonomisten ryhmien osuudet ovat pysyneet samoina viimeisen 10 vuoden ajan, mutta pidemmällä aikavälillä toimihenkilöistyminen on ollut voimakas trendi.
Suomalainen palkansaajakunta on korkeasti koulutettua. Yhteensä 46 % palkansaajista on korkeakoulutettuja, naisista korkeakoulutettuja on 55 % ja miehistä 36 %. Suomalaiset palkansaajat erottuvat korkealla koulutustasolla edukseen myös eurooppalaisessa vertailussa.
Ikääntyminen ja maahanmuutto trendeinä
Keskeinen trendi on ikääntyminen. Erityisesti 55—64-vuotiaiden työntekijöiden osuus palkansaajakunnassa on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana. Vuonna 2018 43 % palkansaajista oli iältään 44—74-vuotiaita.
Myönteistä on, että ikääntyneiden työllisyysaste on kehittynyt myönteisesti; 55—64-vuotiaiden työllisyysaste on noussut viisi prosenttiyksikköä viimeisten viiden vuoden aikana.
Maahanmuutto on yksi suomalaisen yhteiskunnan merkittävistä trendeistä. Työolotutkimuksen mukaan jo 57 % palkansaajista työskentelee työpaikassa, jossa on ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Osuus on kasvanut kymmenessä vuodessa 15 prosenttiyksikköä. Kokemus siitä, että ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin suhtaudutaan työpaikalla tasa-arvoisesti, on lisääntynyt merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana.
Osaaminen tärkeä työkykyyn liittyvä näkökulma
Lähes joka toinen palkansaaja arvioi työssään olevan kehittymismahdollisuuksia. Kehittymismahdollisuuksien ei kuitenkaan ole viime vuosina enää koettu paranevan samalla tavalla kuin aikaisemmin.
Työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistuminen lisääntyi myös aikaisemmin, mutta kolmen viimeisen Työolotutkimuksen aineiston perusteella tämä kehitys on pysähtynyt ja koulutuspäivien määrällä mitattuna jopa vähentynyt.
Työn henkinen kuormitus ja kiire ovat hieman lisääntyneet, etenkin naisilla. Vakavan työuupumuksen vaaran koetaan lisääntyneen. Samoin uhka liittyen ennakoimattomiin muutoksiin tai työmäärän lisääntymiseen yli sietokyvyn arvioidaan suuremmaksi kuin aikaisemmin. Psyykkiset oireet kuten väsymys, univaikeudet, ärtyneisyys sekä muisti ja keskittymisvaikeudet ovat lisääntyneet hieman.
Myönteistä on myös se, että työn imun kokemukset (syventyminen, innostuminen, itsensä tarmokkaaksi tunteminen) ovat yleistyneet.
Etenkin nuorilla toistuvat kipu ja särkyoireet niskassa, kaularangassa ja hartioissa ovat lisääntyneet.
Digitalisaatio on läpäissyt työelämän. Yhdeksän palkansaajaa kymmenestä käyttää työssään tietotekniikkaa. Digitalisaatio on lisännyt työn tehokkuutta, nopeatempoisuutta ja läpinäkyvyyttä.
Valtaosa palkansaajista kokee omaavansa hyvät digitaidot. Tulos on hieman ristiriidassa esimerkiksi EK:n vuonna 2019 tekemän yrityskyselyn kanssa, jossa yritysten edustajat arvioivat henkilöstön digiosaamista huomattavasti varauksellisemmin. Teema on tärkeä myös työurien kannalta, sillä Varman asiantuntijat ovat työssään havainneet viitteitä digiosaamisen puutteista eläkehakemuksissa.
Työyhteisöt ja työympäristöt muutoksessa
Työyhteisöjen toimivuudessa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Aikaisempaa useampi arvioi saavansa tukea ja apua työtovereilta tai esimieheltä ja kokee olevansa työyhteisön arvostettu jäsen. Tasa-arvokokemukset ovat uusimpien tulosten mukaan parantuneet, koskien sukupuolten tasa-arvoa ja eri ikäryhmien välistä tasa-arvoa.
Työympäristöt muuttuvat. Joka kolmas palkansaaja työskentelee monitilatoimistossa tai avokonttorissa, ylemmistä toimihenkilöistä tällaisessa työympäristössä työskentelee 60 prosenttia. Etätyön tekeminen on lisääntynyt merkittävästi. Työympäristön muutokseen liittyy myös se, että melun ja työympäristön rauhattomuuden katsotaan lisääntyneen.
Kaiken kaikkiaan Työolotutkimuksen tulokset piirtävät työelämän kehityksestä mielenkiintoisen kuvan. Syvemmät muutokset tapahtuvat hitaammin, kuin mitä työelämää koskevasta keskustelusta joskus voisi päätellä. Työelämän muutos on myös monisäikeinen kokonaisuus. Kehityksestä voidaan tunnistaa sekä haasteita että positiivisia asioita. Ja monivivahteisuus vain lisääntyy, jos tarkastelua tehdään pienemmissä osaryhmissä.
Monet ehkä pieneltäkin tuntuvat muutokset johtavat pohtimaan, että työvälineiden sekä työn tekemisen tapojen ja paikkojen muuttuessa myös työkyvylle aiheutuu uudenlaista kuormitusta. Siksi työkyvyttömyysriskien ymmärtäminen edellyttää tiivistä työelämän muutosten seuraamista ja analysointia.
Lähteet
Sutela, Hanna, Pärnänen, Anna ja Keyriläinen, Marianne (2019): Digiajan työelämä – Työolotutkimuksen tuloksia 1977-2018. Tilastokeskus, Helsinki.
Pauli Forma
Pauli Forma on työuransa aikana työskennellyt eri tehtävissä työeläkealalla ja tutkimusorganisaatioissa. Paulin keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat olleet työkyky, työkyvyn tukeminen sekä toimintaympäristön muutos. Ajankohtaisia näkökulmia tällä hetkellä ovat megatrendien vaikutukset työelämään sekä työkyvyttömyysriskeihin ja niiden hallintaan. Työn ulkopuolella Pauli harrastaa liikuntaa, lukemista, kirjoittamista ja ruoanlaittoa.