Ammatillisen kuntoutuksen keinot on kehitetty aikana, jolloin työtehtävät olivat enemmän suorittavia ja terveydelliset rajoitteet painottuivat tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Mielenterveyskuntoutujien määrän kasvaessa olemme Varmassa vahvasti mukana kehittämässä ammatillista kuntoutusta paremmin tälle kohderyhmälle sopivaksi, esimerkiksi edistämme mahdollisimman nopeaa työhön palaamista tarjoamalla kattavaa tukea mielenterveyskuntoutujille.
Uudenlaisesta otteesta kertoo IPS-toimintamalli, jota pilotoimme ensimmäisenä työeläkeyhtiönä. Tarkoituksenamme on jatkossa myös selvittää, miten IPS-toimintamallia voitaisiin hyödyntää mahdollisimman laajamittaisesti työeläkekuntoutuksessa.
Ammatillisen kuntoutuksen kuntoutujien keski-ikä nousee lähivuosina. Eläketurvakeskuksen raportoinnin mukaan vuonna 2021 työeläkekuntoutujien keski-ikä oli 47 vuotta. Erityisesti 55 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut tilastoseurannan alkuvuosista. Ikääntyneempien kuntoutujien osuuden kasvu ammatillisen kuntoutuksen asiakaskunnassa haastaa kuntoutuksen tavoitetta saada henkilöitä takaisin työmarkkinoille. Olemme tarttuneet haasteeseen, ja testaamme parhaillaan, toimiiko IPS-toimintamalli myös yli 55-vuotiaiden kohdalla.
Mielenterveyskuntoutujien ja ikääntyvien kuntoutujien lisäksi olemme tunnistaneet kuntoutujaryhmän, joka on vahvasti sitoutunut omaan työhönsä, vaikka työ ei enää pidemmällä aikavälillä olisi paras mahdollinen ratkaisu oman terveydentilan kannalta. Olennaista on löytää kestävä ratkaisu, ja usein se voi tarkoittaa luopumista tutusta ja turvallisesta vaatien uskallusta ottaa askel uuteen.
Kaiken kaikkiaan työelämän murros ja tyypillisen kuntoutujan profiilin ja sen myötä kuntoutujien tarpeiden muuttuminen vaikuttavat uusien ratkaisujen kehittämisen tarpeeseen ammatillisessa kuntoutuksessa. Ymmärtämällä eri kuntoutujaryhmiä voimme kehittää ammatillista kuntoutusta kunkin yksilön tilanteeseen sopivaksi.
Ammatillisen kuntoutuksen keinoin on mahdollista jatkaa työelämässä, mutta se ei onnistu ilman yhteistyötä. Haemme aktiivisesti uusia mahdollisuuksia palveluidemme kehittämiseen ja teemme rohkeita kokeiluja myös kumppaniverkostomme kanssa. Varman oma tutkimustoiminta nivotaan näihin hankkeisiin tarvittaessa mukaan. Hyvällä yhteistyöllä varmistamme, että kuntoutuspalvelumme vastaavat työelämän tarpeeseen nyt ja tulevaisuudessa.
Varma kehittää tuloksellisten kuntoutustoimenpiteiden lisäksi kuntoutuksen vaikutusten ja hyötyjen seurantaan liittyvää mittaamista. Hyödynnämme esimerkiksi ensimmäisenä eläkeyhtiönä Kykyviisaria kuntoutujan koetun työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa. Kykyviisari mahdollistaa työ- ja toimintakyvyssä tapahtuneen muutoksen tarkastelun ja avaa uudenlaisen näkymän kuntoutuksen toimenpiteiden vaikuttavuuteen kuntoutujan näkökulmasta.
Saavuttaaksemme kuntoutuksessa mahdollisimman hyvän lopputuloksen yksilön, työnantajan ja yhteiskunnan näkökulmasta olemme valmiita tarkastelemaan toimintaamme kriittisesti ja kehittämään sitä rohkeasti. Tällä edelläkävijän otteella teemme alan parasta ammatillista kuntoutusta.
Anne Korhonen
Anne Korhonen toimii Varmassa kuntoutuspalvelupäällikkönä. Hänellä on 15 vuoden kokemus ammatillisesta kuntoutuksesta sekä asiantuntija- että esimiestyön näkökulmasta. Annea kiinnostaa työkykyyn ja työurien tukemiseen liittyvät asiat. Myös työeläkekuntoutuksen kehittäminen entistä tuloksekkaampaan suuntaan on lähellä Annen sydäntä.
Katja Karejoki
Katja Karejoki työskentelee työkykyasiantuntijana kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkepalveluissa. Katja on kiinnostunut siitä, miten terveydelliset rajoitteet voitaisiin huomioida entistä paremmin työympäristössä. Katjan mielestä työssä on parasta, kun umpikujalta näyttänyt tilanne alkaa muotoutua uudeksi poluksi ja mahdollisuudeksi jatkaa työelämässä terveydellisistä haasteista huolimatta.
"Yksin tätä työtä ei voi tehdä, vaan yhteistyö on kaiken a ja o."