J.M. Huber Finland Oy on kemian alan toimija, joka valmistaa synteettisiä piioksideja ja silikaatteja paperiteollisuuteen ja raaka-aineeksi hammastahnoihin. Amerikkalaisen J.M. Huber Corporationin omistamalla yrityksellä on tehtaat Taavetissa ja Haminassa. Ne työllistävät yhteensä 123 henkeä.
Korkean keski-iän yrityksessä henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan panostamalla työkykyjohtamiseen, työnhyvinvointiin sekä henkilöstön sitouttamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa taloudellisia kannustimia bonusten muodossa, ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa sekä työympäristön turvallisuudesta huolehtimista.
Määrätietoinen toiminta on poikinut J.M. Huber Finlandille konsernitason palkintoja turvallisuudessa, terveydessä ja laadussa. Menestyksen takana ovat ruohonjuuritason toimenpiteet, joiden onnistuminen on seurausta henkilöstön korkeasta motivaatiosta ja osallistumisasteesta. Suomen-yhtiön filosofiana onkin tarjota työntekijöille mahdollisimman paljon vaikutusmahdollisuuksia toiminnan kehittämiseksi.
– Parhaillaan olemme mukana Kemianteollisuus ry:n aloitteesta startanneessa projektissa, missä kartoitetaan työhyvinvoinnin tasoa ja siihen vaikuttavia asioita. Ensimmäinen kysely tehtiin viime vuoden lopulla. Seuraavaksi työntekijät keskustelevat pienemmissä ryhmissä siitä, miten näitä asioita voidaan parantaa, sanoo J.M. Huber Finlandin henkilöstöjohtaja Riitta Joronen.
Luottamusmiehet tukevat kehitystyötä
Sisäisen motivaation teemalla kulkevan kehityshankkeen käynnistäminen on yleistä asiantuntijaorganisaatiossa, mutta teollisuusyrityksessä sitäkin harvinaisempaa. J.M. Huber Finlandissa tähän tilanteeseen päädyttiin työsuojeluvaltuutetun vinkistä. Hanke sai kannustusta niin yrityksen johdon, HR:n kuin myös luottamusmiesten parissa.
Joronen kiittelee luottamusmiesten kanssa tehtävää yhteistyötä, jonka molemminpuolisena tavoitteena on henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen ja työpaikkojen turvaaminen.
Työntekijöiden luottamusmies Raimo Kylmälä ja työsuojeluvaltuutettu Sami Ristola jakavat Jorosen näkemyksen onnistuneesta yhteistyöstä. Kiitosta saa esimerkiksi työnantajan järjestämä sairauskuluvakuutus, joka kattaa työntekijöiden erikoislääkärikäynnit ja jopa pienet leikkauksetkin.
– Vakuutuskortista on tullut ainoastaan myönteisiä kommentteja. Sitä on ihmetelty kovasti, sillä sellaista ei ole ihan joka yrityksessä käytössä, sanoo Ristola.
– Huberissa yhteiseen hiileen puhaltaminen on havaittavissa kaikilla osastoilla. Yleensä jos kaikki ottavat osaa, niin kyllä se jossain näkyy positiivisesti, täydentää Kylmälä.
Työturvallisuus on avaintekijä
Työhyvinvoinnin korostaminen konkretisoituu yhtiön arjessa avoimena tiedottamisena. Kehityskeskustelujen ja viikkopalaverien lisäksi työntekijöiden edustajille annetaan joka toinen kuukausi ajantasaista tietoa yrityksen tilanteesta. Sovituista toimenpiteistä pidetään kiinni ja niiden toteutumista seurataan. Työterveyshuolto osallistuu säännöllisin väliajoin palavereihin, joissa käsitellään työhyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä käytännön asioita, kuten työpaikkaselvitysten tuloksia.
– Turvallisuus on J.M. Huberin Finlandin ykkösprioriteetti. Siksi riskiarvioinnit ja läheltä piti -raportit käydään huolellisesti läpi. Tämä koskee erityisesti kunnossapitoa, missä työskentelyolosuhteet muuttuvat koko ajan, kertoo Joronen.
Aktiivinen havainnointi työturvallisuuspuolella sekä hyvä yhteistyö työterveyshuollon kanssa ovat siivittäneet Suomen-yhtiön koko konsernin henkilöstötutkimuksen ykkössijalle. Saavutuksen merkitystä nostaa se, että kansainvälisessä vertailussa suomalaiset suhtautuvat yleensä moniin asioihin muita kriittisemmin.
– J.M. Huber Finlandissa on mietitty monipuolisesti erilaisia toimenpiteitä, joilla työhyvinvointia ja henkilöstön tyytyväisyyttä pystytään parantamaan. Tässä on onnistuttu siitä huolimatta, että yrityksessä tehdään vuorotyötä, korostaa Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Kai Tolvanen.
Jorosen mielestä yritys voi tehdä paljon työhyvinvoinnin eteen, mutta tärkeää on myös muistaa motivoida työntekijöitä vastuunkantoon omasta hyvinvoinnistaan. Tätä on vauhditettu muun muassa Varman tukemilla Vierumäen liikuntapäivillä sekä Helena Pahkajärven kanssa tehdyllä tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ehkäisyyn tähtäävällä projektilla. Sen yhteydessä on käyty läpi esimerkiksi työergonomiaa, ravitsemusta ja stressinhallintaa.
– Näistä hankkeista tulee silloin tällöin kysymyksiä, että milloin olisi luvassa jatkoa. Pääsisi taas testaamaan kuntoaan ja ottamaan osaa ohjattuun liikuntaan. Tuntuu siltä, että osa porukasta on alkanut liikkua aktiivisesti saatujen oppien mukaan, sanoo Kylmälä.
Teksti: Ari Rytsy
Kuva: J. M. Huber Finland
Lue Varman työkykyjohtamisen palveluista.