Kaikki hyötyvät työyhteisön monimuotoisuudesta

Suomalaiset työyhteisöt ovat entistä monimuotoisempia, kun tiimeistä löytyy yhä laajempi kattaus sukupuoleltaan, iältään, etniseltä taustaltaan, uskonnoltaan ja seksuaaliselta suuntautumiseltaan erilaisia ihmisiä.

Monimuotoisuuden edistämiseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä siitä hyötyvät niin työnantaja kuin työntekijätkin. Tätä mieltä on konsulttiyhtiö Joosuanpuun toimitusjohtaja Susanna Saikkonen.

– Kansainvälisissä tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että monimuotoisuudesta on yritykselle taloudellista hyötyä, sillä se lisää yleensä tuottavuutta ja innovointia.

Erilaiset ihmiset eivät kuitenkaan yksin takaa tiimin menestystä. Tämän lisäksi työntekijöiden on koettava, että kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti ja heidät hyväksytään joukkoon. Tästä käytetään termiä inkluusio.

Saikkosen mielestä jokaisen työntekijän ja etenkin esimiesten vastuulla on huolehtia siitä, että työpaikalle syntyy erilaisuutta salliva ja sitä hyödyntävä kulttuuri.

– Mitä paremmin tämä toteutuu käytännössä, sitä paremmin ihmiset viihtyvät työssään ja tekevät työtään täydellä antaumuksella.

Työyhteisöjen monimuotoisuuden ja inkluusion edistäminen on ollut jo pidempään ajankohtainen puheenaihe Yhdysvalloissa. Ruotsissakin siitä käydään paljon keskustelua.

– Suomessa edelläkävijät löytyvät kansainvälisistä yrityksistä. Esimerkiksi IBM ja Accenture ovat kiinnittäneet näihin asioihin huomiota jo pitkään. Kotimaisista yrityksistä ainakin Posti ja siivousalan toimijat ovat miettineet monimuotoisuutta, Saikkonen luettelee.

Lain mukaan yli 30 hengen yrityksissä on oltava tasa-arvosuunnitelma. Saikkosen mukaan vieläkin enemmän monimuotoisuuden korostumiseen ovat vaikuttaneet yleisen ilmapiirin muutos ja julkinen keskustelu.

– Yritysten sosiaalinen vastuu ja työntekijöiden hyvä kohtelu ovat nyt paljon esillä, samoin eri syistä johtuvan syrjinnän vastustaminen.

Saikkosen mukaan yritykset ovat myös heräämässä siihen, että monimuotoisuuden ja inkluusion avulla ne voivat parantaa työnantajamielikuvaansa. Se on entistä tärkeämpää, sillä monella alalla podetaan jo työvoimapulaa ja kilpaillaan parhaista osaajista.

Suorahakuyhtiö MPS:n seniorikonsultti Jaana Jaatinen sanoo, että lisäulottuvuuksia monimuotoiseen työyhteisöön tuovat työntekijöiden toisistaan poikkeava koulutus, työkokemus ja taidot.

– Kaikkien ei tarvitse olla samasta muotista. Tällaisesta monimuotoisuudesta on hyötyä esimerkiksi silloin, kun on reagoitava toimintaympäristön muutoksiin, Jaatinen toteaa.

Dynaamisen työyhteisön jäsenillä on myös erilaisia ajattelu- ja toimintatapoja. Tiimistä voi löytyä nopeasti innostuvia ihmisiä ja vähän hitaammin syttyviä persoonia. Porukkaan mahtuu myös puheliaita ja hieman harvasanaisempia työntekijöitä.

Henkilöstön rekrytointi on tehokas keino lisätä työyhteisön monimuotoisuutta. Suorahakuyritys IMS Talentin osakas Terhi Heikkinen sanoo, että uuden työntekijän haussa kannattaa katsoa muutakin kuin koulutuksesta ja työkokemuksesta kertovaa CV:tä.

– Vähintään yhtä tärkeitä ovat työpersoona sekä innostus ja motivaatio kyseistä tehtävää kohtaan, Heikkinen painottaa.

Hän on havainnut, että uutta työntekijää haetaan usein samoilla spekseillä kuin millainen työtehtävän edellinen hoitaja oli.

– Yksi yhteen -kopiota ei välttämättä kannata hakea. Sen sijaan kaikille osapuolille voisi olla parempi, jos uudella työntekijällä on hieman erilainen osaaminen ja työkokemus tehtävän tulevaisuutta ajatellen. Omat ennakkoluulot kannattaa siirtää rekrytoidessa syrjään. Työpaikkaa hakevia ei kannata lokeroida. Luovuus on rekrytoinnissa sallittua, kun parhaista etsitään sopivinta.

Jaatisen mielestä on tärkeää miettiä tarkasti työnhakuilmoituksen sisältöä. Hyvä ilmoitus ottaa huomioon monimuotoisuuden, eivätkä sanamuodot rajaa pois potentiaalisia hakijoita.

– Erityisen tarkka täytyy olla siitä, että hakuilmoitus on tasapuolinen eri ryhmien näkökulmasta.