Vastuullinen yritys ottaa ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset asiat huomioon omassa toiminnassaan. Yhä useammat yritykset edellyttävät samaa myös tuotteita ja palveluja toimittavilta alihankkijoilta.
Yritysvastuuverkosto FIBSin toimitusjohtaja Mikko Routti kertoo, että erityisen tärkeää hankintojen vastuullisuus on kuluttajamarkkinoilla toimiville yrityksille. Eniten esillä ovat olleet elintarvikkeiden ja tekstiilien tuotantoketjut.
– Maineriski on melkoinen, sillä mahdolliset ongelmat nousevat median kautta nopeasti esille, mikä vaikuttaa asiakkaiden ja sijoittajien toimintaan. Esimerkiksi ostoboikotteja voi syntyä nopeasti, Routti toteaa.
Kauppaketjut edelläkävijöitä
Edelläkävijöitä toimitusketjujen vastuullisuuden hallinnassa ovat olleet Keskon ja S-ryhmän kaltaiset kauppaketjut. Urakka on iso, sillä tavaravalikoimat ovat valtavat: mitä kauempaa tuote tai raaka-aine tulee, sitä haasteellisempaa on yleensä selvittää koko toimitusketjun vastuullisuus.
Työn helpottamiseksi on kehitetty erilaisia työkaluja. Raaka-aineiden tuotantoketjujen läpinäkyvyyttä voidaan parantaa Reilun kaupan kaltaisilla sertifiointijärjestelmillä, joihin liittyneiden yritysten toimintaa valvotaan ulkoisilla auditoinneilla.
Suomalainen yritys voi myös edellyttää tavarantoimittajilta sopimuksia, joissa ne sitoutuvat noudattamaan sovittuja toimintatapoja ja valvomaan omia hankintaketjujaan.
– Sopimuksissa voidaan esimerkiksi edellyttää, että tuotantolaitosten työturvallisuus ja työolot ovat kunnossa ja työntekijät saavat palkkaa, joka on kohtuullinen kyseisen maan palkkatasoon suhteutettuna, Routti sanoo.
Sopimusten valvonnassa yritykset tekevät kansainvälistä yhteistyötä. Moni raaka-aineita tai tuotteita riskimaista tuova suomalaisyritys on liittynyt esimerkiksi amfori BSCI -organisaatioon, joka auditoi työoloja ja järjestää koulutusta olojen parantamiseksi.
Yhä useampi yritys puuttuu epäkohtiin
Miten yrityksen tulisi menetellä, jos alihankkijan toiminnasta paljastuu rikkomuksia?
Helpointa olisi tietysti katkaista kauppasuhde, mutta tätä ei suositella ainakaan ensimmäisenä vaihtoehtona.
– Ensiksi voi olla hyvä nostaa epäkohdat esille ja pyrkiä korjaamaan asiat keskustelemalla. Yhteistyön välitön katkaiseminen voisi nimittäin vaarantaa työpaikkoja ja paikallisten perheiden toimeentulon, Routti huomauttaa.
Yritykset pyrkivät puuttumaan toimitusketjun ongelmiin entistä varhemmin ja oma-aloitteisemmin ennen julkisen kohun syntymistä.
Muun muassa S-ryhmä julkisti hiljattain kansalaisjärjestö Oxfamilla teetetyn selvityksen, joka paljasti epäkohtia tomaattisäilykkeiden tuotanto-oloissa Italiassa. Seuraavaksi pyritään vaikuttamaan työntekijöiden olojen parantamiseen.
Moni yritys kertoo myös entistä tarkemmin tuotteiden raaka-aineiden alkuperän ja valmistuspaikan. Esimerkiksi vaateketju H&M ilmoittaa verkkokaupassaan kunkin vaatekappaleen tuotantomaan, alihankkijayrityksen sekä tehtaan tiedot.
Hankintojen vastuullisuus korostuu
FIBSin yritysjohdolle tehty laaja tutkimus (Yritysvastuu 2019) kertoo, että 73 prosenttia vastaajayrityksistä ottaa vastuullisuuskriteerit huomioon hankintapäätöksissään. Kehitys on ollut ripeää: vielä neljä vuotta sitten vain reilu kolmannes yrityksistä ilmoitti ottavansa ostoissa nämä asiat huomioon.
Lisäksi yhä useampaa sijoittajaa kiinnostaa, millaisia toimitusketjuja nykyiset tai potentiaaliset sijoituskohteet hyödyntävät.
– Nämä asiat ovat entistä tärkeämpiä. Sijoittajat eivät halua altistua riskeille, joille ilmi tulevat ongelmat voivat altistaa, Varman vastuullisen sijoittamisen johtaja Hanna Kaskela sanoo.
Hänen mukaansa ympäristöasioissa sijoittajilla on jo käytössään hyvin työkaluja ja mittareita, joilla voi arvioida vaikkapa yritysten ja tuotantoketjujen ilmastovaikutuksia.
– Sen sijaan sosiaalista vastuuta on paljon vaikeampaa hahmottaa ja saada siitä vertailukelpoista numerotietoa. Nyt huomio keskittyy pitkälti paljastuviin ongelmiin, kuten lapsityövoiman käyttöön, Kaskela toteaa.
Uusi aloite lisää tietoa työoloista
Sosiaalisen vastuun raportointia parannetaan nyt kansainvälisellä Workforce Disclosure Initiative (WDI) -aloitteella, johon sitoutuneet yhtiöt raportoivat yhtenäisesti työvoimaan ja tuotantoketjuun liittyvistä käytännöistä.
Aloitteen on allekirjoittanut noin 125 kansainvälistä sijoittajaa, jotka hallinnoivat varoja 14 tuhannen miljardin dollarin edestä. Varma liittyi aloitteeseen keväällä.
– Työ on vasta alussa, mutta käyttökelpoista dataa työntekijöihin liittyvistä seikoista tarvitaan, Kaskela sanoo.
Hän huomauttaa, että entistä kattavampi raportointi auttaa myös työn laatua kehittävien käytäntöjen syntymistä maissa, joissa työlainsäädäntö on heikkoa.