Varman raportti: Rakennusalalla työkyvyttömyyden riski muita toimialoja suurempi – työkyvystä on tärkeä huolehtia myös muutostilanteissa

Varman raportissa tarkastelemme rakennusalalla tehtävän työn kuormitus- ja voimavaratekijöitä sekä tarjoamme käytännön ratkaisuja työkyvyn edistämiseen. Työkyvyttömyyden riski on monissa rakennusalan ammateissa muita toimialoja suurempi. Rakennusalaa haastaa tällä hetkellä taloudellinen taantuma. Muutostilanteissa on tärkeää huolehtia henkilöstön työkyvystä.

Tietoa työkyvystä -sarjan tuoreessa raportissa Tutkittua tietoa ja keinoja työn kuormituksen hallintaan rakennusalan työpaikoille tarkastelemme rakennusalan kuormitus- ja voimavaratekijöitä, työkyvyn ja työkyvyttömyyden tilaa sekä muutosvoimien merkitystä alan kehitykseen. Lisäksi tarjoamme käytännönläheisiä ratkaisuja työn kuormittavuuden hallintaan ja työkyvyn edistämiseen.

Rakennusalaa haastaa tällä hetkellä erityisesti taloudellinen taantuma, mikä konkretisoituu muun muassa työntekijöiden lomautuksina ja irtisanomisina sekä yritysten konkursseina. Samanaikaisesti monet muut muutosvoimat vaikuttavat rakennusalaan. Teknologinen kehitys ja digitalisaatio muuttavat merkittävällä tavalla työtä. Kansainvälistymisen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ilmenevät rakennusalalla sekä suoraan että välillisesti.

– Kaikissa muutostilanteissa on tärkeää huolehtia henkilöstön työkyvystä. Ennakointi on aina kannattavampaa kuin jälkijättöinen reagointi toteutuneisiin työkyvyttömyysriskeihin. Hyvä tilannekuva työn kuormitus- ja voimavaratekijöistä sekä henkilöstön työkyvyn tilasta on keskeinen lähtökohta vaikuttavalle työkykyjohtamiselle, painottaa tutkimuspäällikkö Auli Airila, toinen raportin kirjoittajista.

Rakennusalalle tyypillistä monet samanaikaiset kuormitustekijät

Rakennusalan työntekijöiden työ kuormittaa erityisesti tuki- ja liikuntaelimistöä, ja monet fyysiset kuormitustekijät esiintyvät samanaikaisesti. Yleisimmät fyysiset kuormitustekijät ovat seisominen ja käveleminen sekä huonot työasennot. Psykososiaalinen kuormitus liittyy esimerkiksi työn sisältöön, työjärjestelyihin tai johtamiseen. Myös työympäristö voi aiheuttaa kuormitusta. Rakentamisessa tyypillisiä työympäristön riskitekijöitä ovat melu, tärinä, rakennusmateriaaleista irtoavat pölyt ja kemikaalit sekä vaihtelevat sääolosuhteet.

– Työn kuormitustekijöillä voi pitkittyessään olla kielteisiä vaikutuksia työntekijöiden työkykyyn. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat rakennusalan työntekijäammateissa yleisin syy työkyvyttömyyteen, asiantuntijoilla sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, sanoo tutkimuspäällikkö Minna Savinainen.

Rakennustyössä on myös voimavaroja, jotka tukevat työntekijöiden työkykyä. Moni kokee työnsä merkitykselliseksi ja arvostetuksi. Rakennusalan työilmapiiriä pidetään verrattain hyvänä, ja työkaverit ovat tärkeässä roolissa. Myös esihenkilöltä saatu tuki ja palaute tukevat työkykyä. Yhtä lailla merkittävä voimavara on vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, jotka ovatkin parantuneet rakennusalalla.

Keskeistä on luoda yhteisöllisiä ratkaisuja kuormituksen hallintaan

Valtaosa rakennusalan työntekijöistä arvioi työkykynsä hyväksi. Työkykynsä alentuneeksi tai heikoksi arvioivia on kuitenkin huomattava osuus alan työntekijöistä. Työkyvyttömyyden riski on monissa rakennusalan ammateissa muita toimialoja suurempi, erityisesti työntekijäammateissa toimivilla.

– Varman datan mukaan rakennusalalla eniten työkyvyttömyysriskiä on rakentamisessa, korjauksessa ja purussa sekä LVI-rakentamisessa. Näissä ryhmissä riski on suurempi kuin Varman asiakasyrityksissä keskimäärin, kertoo Minna Savinainen.

Rakennusalan työpaikoilla on kuitenkin monia keinoja henkilöstön työkyvyn edistämiseen.

– Keskeistä on luoda organisaatiotason ratkaisuja. Yksittäinen työntekijä ei voi pelkästään itsenäisesti hallita työnsä kuormitustekijöitä, vaan tueksi tarvitaan yhteisöllisiä rakenteita ja ratkaisuja. Ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi työn fyysisen kuormituksen vähentämiseen, ergonomisiin työvälineisiin ja työn tauottamiseen, johtamisen ja esihenkilötyön kehittämiseen, osaamisen vahvistamiseen sekä avoimen keskustelukulttuurin luomiseen, sanoo Auli Airila.

– Olen iloinen, että työkyvyttömyysriskiä ja sen hallintaa koskeva raporttisarjamme kattaa nyt laajasti yleisimpiä eri toimialoja. Näkemyksemme on, että tutkimustieto on riskiperusteisuuden ja vaikuttavan työkyvyttömyysriskin hallinnan vankka lähtökohta. Nyt panostamme siihen, että viemme toimialatietoa monipuolisin keinoin asiakkaidemme hyödynnettäväksi, sanoo työkykypalveluista vastaava johtaja Pauli Forma.

Tietoa työkyvystä -sarjassa on aiemmin ilmestynyt viisi toimialakohtaista raporttia, jotka käsittelevät työkykyä tietotyössä, palvelualalla, kuljetusalalla, teollisuudessa sekä sosiaali- ja terveysalalla. Lisäksi sarjassa on ilmestynyt raportti, jossa tarkastelemme työkyvyn johtamista erityisesti alle 50 henkilöä työllistävissä yrityksissä.

Lue lisää

Varman Tietoa työkyvystä -sarjan uudessa raportissa Tutkittua tietoa ja keinoja työn kuormituksen hallintaan rakennusalan työpaikoille tarkastellaan työn kuormitus- ja voimavaratekijöitä, työntekijöiden työkykyä ja työkyvyttömyyttä sekä tarjotaan työpaikkatason ratkaisuja kuormituksen hallintaan.

Keskeiset ratkaisut on koottu Ratkaisuja työhön -tietokorttiin, joka on saatavissa myös ruotsiksi ja englanniksi.

Lisätietoa

Auli Airila

Tutkimuspäällikkö

Minna Savinainen

Tutkimuspäällikkö

Pauli Forma

Johtaja, Työkykypalvelut

Voisit olla kiinnostunut myös näistä