Miten toimin, kun työntekijäni työkyky on heikentynyt?

Työterveyshuolto liittää lähetettävän lääkärinlausunto B:n yhteyteen työterveysneuvottelumuistion. Työterveysneuvottelumuistiolta tulisi ilmetä työnantajan näkemys ja tieto työssäjatkamisen mahdollisuuksista omalla työpaikalla. Myös tämän vuoksi työterveysneuvottelun rooli on tärkeä.

Pyydämme työnantajakuvauksen liitteeksi työuraeläkehakemuksiin sekä harkintamme mukaan silloin, kun kuvaus on hakemuksen ratkaisun kannalta tarpeellinen. Pyydämme vastauksen lomakkeeseen kahden viikon kuluessa.

• Tässä vaiheessa on hyvä pitää työterveysneuvottelu, jossa pohditaan työhön paluun mahdollisuuksia . Jos työntekijälle on annettu työkyvyttömyyseläke- tai kuntoutustukipäätöksen yhteydessä ammatillisen kuntoutuksen oikeuspäätös, voi hän selvittää, miten hän voisi jatkaa työssä ammatillisen kuntoutuksen keinoin. Jos ammatillisesta kuntoutuksesta on annettu hylkäävä päätös, voi työntekijä ottaa yhteyttä Kelaan selvittääkseen kuntoutusmahdollisuuksia sieltä.
• Jos työhön paluun mahdollisuuksia yrityksessänne ei ole, voitte laatia todistuksen siitä, ettei terveydentilalle sopivaa työtä ole tarjolla. Tällöin työntekijä voi ilmoittautua TE-toimistoon työnhakijaksi selvittääkseen oikeutensa työttömyysturvaan.

Tarvitsemme ensin ammatillisen kuntoutuksen hakemuksen työntekijältä, jos sitä ei ole vielä saatu. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto B.  Vasta sitten voimme antaa päätöksen. Mikäli ammatilllisen kuntoutuksen oikeuspäätös on jo annettu, tarvitsemme kuntoutussuunnitelman sekä työterveysneuvottelumuistion ja mahdollisen lääkärinlausunnon, jossa on kerrottu työkokeilun yksityiskohdista.

Jos päätöstä oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen ei ole vielä annettu ammatillista kuntoutusta pitää ensin hakea kuntoutushakemuksella ja lääkärinlausunto B:llä. Mukaan kannattaa liittää mahdollinen työterveysneuvottelumuistio. Tarvitsemme työkokeilun tiedot joko hakemuksella, jos sitä ei ole vielä jätetty tai kuntoutussuunnitelmahakemuksella, jos päätös oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen on jo annettu. Työntekijä voi täyttää hakemuksen ja suunnitelman Varman asiointipalvelussa. Mukaan voi liittää ajankohtaisen lääkärinlausunto B:n ja mahdollisen työterveysneuvottelumuistion, jotka liittyvät työkokeilun suunnitteluun.

Työnantajan tulisi olla selvillä myös seuraavista asioista: Onko työkokeilu palkaton vai palkallinen? Kuka on työpaikan yhteyshenkilö työkokeilussa? Kenelle työpaikalla lähetetään työkokeilusopimus? Onko työkokeilun aikainen seuranta sovittu työterveyshuollon, työntekijän ja työnantajan yhteistyönä? Viimeistään työkokeilun viimeisen kuukauden aluksi on hyvä kartoittaa tilanne ja suunnitella työkokeilun jälkeistä aikaa: Voiko työntekijä jatkaa työssä ilman ammatillisen kuntoutuksen toimia vai jatketaanko työkokeilua.

Voi aloittaa, mutta työntekijän on muistettava ilmoittaa Kelaan työkokeilun alkamisesta, jotta sairauspäiväraha päätetään, jottei tule päällekkäisiä maksuja.

Tuntimäärää voi räätälöidä työkokeilun kuluessa ja jatkaa pienemmällä tuntimäärällä. Voimme tukea työkokeilua enimillään 6 kuukauden ajan, joten työtuntien nostoa voidaan räätälöidä. Kuntoutusraha on samansuuruinen koko työkokeilun ajan huolimatta siitä, mikä on työkokeilun viikkotuntimäärä. Palkallisessa työkokeilussa myös palkka on sama tuntimäärästä huolimatta.

Emme ota kantaa työsuhdekysymyksiin. Työnantajan kannattaa ottaa yhteyttä työntekijään ja keskustella tilanteesta. Usein tilanne ratkeaa, kun tunnistetaan, että urasuunta on muualle.

Voitte sopia työajan tarpeenne mukaan. Oleellista on, ettei osa-aikaisen työn palkka ylitä työntekijän saamassa ennakkopäätöksessä ilmoitettua kuukausitasoista ansiorajaa. Ansiorajaan liittyen osa-aikaisen työn palkassa tulee ottaa huomioon se, että ansioksi katsotaan myös vuoden mittaan maksettavat lomarahat ja useat muut palkanlisät. Toisaalta esimerkiksi kilometrikorvauksia ja matkapäivärahoja ei katsota palkanomaisiksi korvauksiksi. Eläkkeensaajalla on velvollisuus itse huolehtia siitä, ettei hänelle sallittu ansioraja ylity.

Työhön paluusta kannattaa keskustella työntekijän kanssa jo varhaisessa vaiheessa, vaikka työntekijän terveydentila ei sitä vielä sallisikaan. Säännöllinen yhteydenpito työpaikalta pitää työntekijän ajatukset työelämässä eikä työntekijä koe vieraantuvansa työyhteisöstä.

Työterveysneuvottelu on tarpeen järjestää ennen kuntoutustukijakson päättymistä ja pohtia yhdessä työhön paluun ajankohtaisuutta ja suunnitelmaa. Työterveyshuolto seuraa työntekijän terveydentilaa kuntoutustuen aikana ja ohjaa työntekijän oikea-aikaisesti takaisin työelämään. Tämä tukee toipumista ja työkyvyn säilymistä. Esihenkilö seuraa työhön palaavan työntekijän työssä suoriutumista ja työterveyslääkäri seuraa terveydentilaa.

Osatyökyvyttömyyseläke on hyvä keino vähentää työn kuormitusta työuran loppupuolella. Työntekijä voi hakea osatyökyvyttömyyseläkettä, jos työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän yhtäjaksoisesti yli vuoden ajan ja hänellä on työkykyä jäljellä osa-aikaiseen työhön. 60 vuotta täyttäneen työntekijän kohdalla painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta eli työkykyä arvioidaan hänen nykyiseen ammattiinsa.

Onnistunutta työhön paluuta voidaan tukea muokkaamalla työnkuvaa terveydentilalle sopivaksi, esimerkiksi osa tehtävistä voidaan jättää pois. Tuki- ja liikuntaelinsairauksissa voidaan hyödyntää työfysioterapeuttia ja ergonomisia ratkaisuja. Osakuntoutustuen aikana säännöllisellä seurannalla ja tuella on suuri merkitys: työterveysneuvottelussa voidaan seurata työntekijän terveydentilaa ja työssä suoriutumista. Työterveysneuvottelussa myös sovitaan työntekijän, esihenkilön ja työterveyslääkärin kanssa kokoaikatyöhön siirtymisestä ja siihen liittyvistä toimenpiteistä.