Olemme kuluneen kevään ja kesän aikana Varman asiantuntijalääkäri Tanja Rokkasen kanssa pyrkineet täsmentämään niitä käsitteitä, joiden parissa päivittäistä työtämme teemme. Mitä tarkoittavat sanat työkyky, työkykyriski, työkyvyttömyysriski, työkyvyttömyyden uhka ja työkykyjohtaminen?
Työkyky on yksilön kykyä vastata työn vaatimuksiin. Muuttuvassa maailmassa tämä suhde kuitenkin elää, koska alusta liikkuu koko ajan. Tässä mielessä voidaan ajatella, että työkyky on myös yksilön, työn ja organisaation muodostaman systeemin ominaisuus.
Yksilöllä voi olla erilaisia oireita tai sairauksia, joista osaa voidaan hoitaa ja osa voi edetä. Työkykyriski näistä voi muodostua, mikäli ne hankaloittavat arjen sujumista ja työn tekemistä.
Koska työkyky on myös yksilön, työn ja organisaation muodostaman systeemin ominaisuus, niin tällöin häiriöt systeemissä voivat näkyä työkykyriskeinä. Häiriöt voivat ilmetä esimerkiksi sairauspoissaoloina, käytöksen muuttumisena, ihmissuhdeongelmina ja työn tekemiseen liittyvinä kiistoina.
Häiriöiden taustalla voivat olla esim. organisaation muutokseen liittyvä epäselvyys tavoiteltavasta tuloksesta sekä siitä, miten siihen on tarkoitus päästä, osaamisongelmat, epäselvä työnjako ja yhteisesti sovittujen toimintatapojen puute.
Pitkittyessään ja kärjistyessään työkykyriskit voivat aiheuttaa työkyvyttömyyden uhkaa sekä riskiä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.
Työkyvyttömyysriski on yritystasoinen käsite, jolla tarkoitetaan vaaraa siitä, että työntekijä joutuu työntekijän eläkelain (TyEL) mukaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle, josta aiheutuu kustannuksia yritykselle ja työeläkeyhtiölle. Työkyvyttömyysriskejä hallitsemalla yritykset säästävät työkyvyttömyys- ja sairauspoissaolokustannuksissa. Työkyvyttömyysriskin mittari on oikeastaan euro.
Työkyvyttömyyden uhka on yksilötason käsite. Se on lakisääteinen työeläkekuntoutuksen edellytys, jolla tarkoitetaan uhkaa siihen, että ilman kuntoutustoimenpiteitä on todennäköistä, että henkilö siirtyy noin viiden vuoden kuluessa osittaiselle tai täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle.
Kaikkiin näihin edellä mainittuihin asioihin voidaan vaikuttaa työkykyjohtamisen avulla. Työkykyjohtaminen on yrityksen strategisia päämääriä tukeva kokonaisuus, jossa
- ennakoidaan työkykyä uhkaavat riskit,
- asetetaan toiminnalle selkeät tavoitteet ja mittarit,
- tuetaan työn sujuvuutta ja
- hyvää esimiestyötä,
- varmistetaan sujuva työterveysyhteistyö,
- tuetaan henkilöstön palautumista,
- seurataan toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta
- ja ehkäistään näin työkyvyttömyyttä sekä vaikutetaan liiketoiminnan tuloksellisuuteen.
Me varmalaiset autamme asiakasyrityksiämme luomaan tilannekuvan työkykyjohtamisen kehitystarpeista ja löytämään keinot niiden ratkaisemiseksi. Valtran henkilöstöjohtaja Jari Suuronen totesi elokuussa Työkykyjohtamisen opintopolku –tilaisuudessamme, että ensin asiat pitää tehdä näkyviksi, sitten mitattaviksi, minkä jälkeen niitä voi johtaa. Juuri tässä haluamme olla avuksi asiakkaillemme.
Lue lisää Varman työkykyjohtamisen palveluista.
Jyri Juusti
Jyri Juusti työskentelee työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä. Jyrin missiona on auttaa asiakasyrityksiään uudistumaan ja niiden työntekijöitä jatkamaan työssä terveysongelmienkin kanssa. Työssään Jyri auttaa kirkastamaan yrityksen tilannekuvaa työkykyjohtamisen suhteen sekä sparraa ja valmentaa erityisesti johtoa ja esimiehiä. Jyriä innostavia asioita ovat arki, yhteiskunnan ja työelämän ilmiöt, epäsosiaalinen liikunta, saunominen, siirtolapuutarhamökkeily, lukeminen, elokuvat, some, perhe ja ystävät.