Viime viikolla julkaistiin YK:n kansainvälinen onnellisuusraportti, jossa laitettiin 156 maailman maata paremmuusjärjestykseen kansalaisten onnellisuuden mukaan. Onnellisuuden arvioinnissa on käytetty kriteereinä bruttokansantuotetta ja elinajanodotetta sekä maan kansalaisten näkemystä sosiaalisen tuen, valinnanvapauden ja korruption määrästä kussakin maassa. Lisäksi raportissa oli arvioitu ensimmäistä kertaa myös maahanmuuttajien onnellisuutta.
Suomi sijoittui tänä vuonna onnellisuusvertailussa korkeimmalle sijalle, mutta kärkikymmeniköstä löytyivät muut pohjoismaat, Alankomaat, Kanada, Australia ja Uusi Seelanti. Samat maat ovat pyörineet onnellisuusraportin kärkisijoilla siitä lähtien, kun raportti julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012. Olisikohan näillä mailla jotain muutakin yhteistä kuin onnelliset kansalaiset?
Kansainvälisessä Mercer Global Pension Index -vertailussa arvioidaan eri maiden eläkejärjestelmiä eläkkeiden riittävyyden, järjestelmän kestävyyden ja hallinnon luotettavuuden perusteella. Mercerin vertailu pyrkii kokonaisvaltaiseen eläkejärjestelmien arviointiin, vaikka kansallisten eläkejärjestelmien eroavuudet tekevät vertailukelpoisen aineiston keräämisestä varsin vaikeaa. Eläkejärjestelmien vertailua on tehty yhdeksän vuoden ajan ja vuonna 2017 vertailu kattoi järjestelmät 30 eri maasta.
Eri maiden sijoitus eläkejärjestelmävertailussa ja onnellisuusraportissa
Eläkejärjestelmien vertailussa korkeimmilla sijoilla ovat tyypillisesti olleet Pohjoismaat, Alankomaat sekä Australia. Suomen eläkejärjestelmä sijoittui viimeisimmässä raportissa viidenneksi erityisesti sen luotettavuuden ja läpinäkyvyyden ansiosta. Merkittävää eläkejärjestelmävertailun kärkijoukossa on se, että siinä näyttää olevan samat maat kuin YK:n onnellisuusraportin kärkijoukossa.
Tutkittaessa eri maiden sijoittautumista sekä Mercerin eläkejärjestelmävertailussa että YK:n onnellisuusraportissa voidaan havaita, että tulokset korreloivat vahvasti keskenään. Kuvassa 1 on esitetty molemmissa vertailuissa tarkasteltujen maiden sijoittautuminen paremmuusjärjestykseen sekä näiden järjestyslukujen välistä riippuvuutta kuvaava suora. Vertailujen järjestyskorrelaatio saa arvon 80 %, jota voidaan pitää varsin korkeana. Suoran yläpuolella olevat maat ovat pärjänneet paremmin eläkejärjestelmävertailussa ja alapuolella olevat maat vastaavasti onnellisuusvertailussa.
Eläkejärjestelmän toimivuus selittää siis varsin hyvin kansalaisten kokemusta onnellisuudesta. Tosiasiassa syy–seuraussuhde ei liene aivan näin suoraviivainen. Todennäköisesti vahva riippuvuus on seurausta taustalla olevista yhteiskunnan rakenteellisista tekijöistä, kuten luotettavasta hallinnosta, toimivasta tasa-arvosta ja suhteellisen tasaisesta tulonjaosta. Onnellisuutta siis lisäävät pääosin samat tekijät, jotka edesauttavat eläkejärjestelmän toimivuutta.
Harmaiden arkipäivienkin keskellä on välillä hyvä muistaa, että kansainvälisessä vertailussa Suomi on huomattavan onnellinen paikka asua. Samalla tavoin Suomen eläkejärjestelmä on kansainvälisesti vertailtuna varsin hyvä ja luotettavuudeltaan erinomainen, jos sitä vain osaa katsoa ulkopuolisin silmin.
Lue lisää Maailman onnellisuusraportista
Suomi on YK:n tuoreen onnellisuusraportin mukaan maailman onnellisin maa. Kansainvälinen tutkimus listasi 156 maata niiden onnellisuuden mukaan, perustuen muun muassa elinajanodotteeseen, sosiaaliseen tukeen ja korruptioon.