Selviääkö työelämän muutoksessa sinnittelyllä ja sisulla?

Suomalainen tekee työnsä tunnollisesti ja turhia valittamatta. Fyysisesti raskas työ on työvuosien aikana saattanut aiheuttaa nivelten kulumaa ja rappeumaa. Työssä on jatkettu kivuista huolimatta sisukkaasti sinnitellen.

Työeläkeyhtiöön sinnittely näkyy yleensä siinä vaiheessa, kun työntekijän oireet ovat jo vaikeita. Työkyvyttömyyseläkettä haettaessa lääkinnällisestä tai ammatillisesta kuntoutuksesta ei ole enää hyötyä eikä työhönpaluu ole enää mahdollista. Työntekijä on sinnitellyt työssään äärirajoille saakka. Taustalla on pitkäaikaisia tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Sairauslomaa hän ei ole hakenut vaan on halunnut työskennellä kivusta huolimatta. Kipuun liittyy usein myös väsymys- ja masennusoireita sekä työstä palautumisen ongelmia. 

Omassa työssäni eläkeratkaisuasiantuntijana olen havainnut, että sinnittelijöillä työsuhteet ovat pitkiä ja he ovat sitoutuneita työnantajaansa. Työmotivaatio on hyvä. He ovat ylpeitä omasta ammattitaidostaan ja pitkästä työurasta samoissa työtehtävissä.

Esimiehet eivät ole havainneet sinnittelijöiden oireita ennen eläkehakemusta, vaan he kuvaavat sinnittelijöiden selvinneen hyvin työtehtävistään. Työntekijä taas kokee, että työkyky on huono, eikä hän palaudu työpäivän jälkeen riittävästi. Myös harrastukset saattavat jäädä, koska elämä keskittyy kipuun ja siitä selviytymiseen.

Nykypäivän työelämä vaatii työntekijöiltä muutosvalmiutta ja jatkuvaa uuden oppimista. Asiakkaiden tarpeet ovat jatkuvassa muutoksessa, ja digitalisaatio ja kehittyvä robotiikka muuttavat tapaa tehdä työtä. Esimerkiksi autoalalla on toimintamalli muuttumassa: sähköautot lisääntyvät katukuvassa ja autokauppa on siirtymässä yhä enemmän palveluiden myymiseen. Autoasentajan työ on ollut autojen kunnostamista ja se on kuormittanut ranteita, kyynär- ja olkapäitä. Nyt työ on muuttumassa uuden teknologian myötä niin, että asentaja etsii omalla läppärillään autosta vikakoodia. Myös ikärakenne on painottumassa nuorempaan suuntaan ja henkilöstöä siirretään uusiin työtehtäviin.

Miten yrityksen toiminnan muutokset vaikuttavat työn tekemiseen ja työkykyyn? Aikaisemmin sinnittelijöillä on ollut työkykyhaasteena vaikeat nivelvaivat, mutta he ovat jatkaneet työntekoa kivuista huolimatta, eivätkä ole turhista valittaneet. Heillä saattaa myös olla myös vaikeuksia oppia uusia asioita ja henkiset voimavarat ovat vähäisiä. 

Tulevaisuudessa työelämässä vaaditaan hyvää stressinsietokykyä, taitoa johtaa omaa tekemistään sekä kykyä omaksua uusia asioita. Katkaiseeko esimerkiksi uuden teknologian osaamisvaade tai YT-tilanne kamelin selän, ja kipujen kanssa sinnitellyt työntekijä ajautuu työkyvyttömyyseläkkeelle?

Työnmuutoksen aiheuttamat työkykyongelmat ovat haasteellisia HR:lle, esimiehille ja työterveyshuollolle. Muutostilanteissa työntekijä usein kokee, ettei esimiestä uskalla lähestyä tai työterveyslääkärin vastaanotolla ei osaa kuvata, mikä mieltä painaa.

Työn vaatimustason lasku uutta opetellessa voi tuoda joustoa kuormittavassa tilanteessa. On myös tärkeää ymmärtää ja hyväksyä, että uuden oppiminen on haastavaa. Kehityskeskustelun tai valmennusvartin luottamuksellisessa ilmapiirissä uskaltaa ehkä kertoa omasta tilanteesta ja peloista. 

Usealla asiakasyrityksellämme toimialasta riippumatta ikärakenne on muuttumassa. Lähivuosina eläköityy iso joukko rautaisia alan ammattilaisia. Samaan aikaan rekrytoidaan nuoria työntekijöitä jopa suoraan oppilaitoksista. Muutos tuo uusia haasteita esimiestyölle ja työkulttuurille. Kokeneilla työntekijöillä on usein paljon hyvää osaamista. Voisiko osaamista hyödyntää esimerkiksi mentorointina? Samalla ikääntyneelle työntekijälle tulee tunne siitä, että hän on edelleen arvokas ja tarpeellinen työyhteisön jäsen. Myös nuorilla on paljon annettavaa työyhteisölle. He oppivat uutta tekniikkaa ketterästi ja käyttävät eri viestintäkanavia luontevasti. Lisäisikö eri ikäisten tiimi hyvää vuorovaikusta ja työnimua työyhteisössä?

Yrityksessä olisi hyvä miettiä, mitä työkyvyltä vaaditaan muuttuvassa tilanteessa ja millaisia työnkuvia yrityksessä on tulevaisuudessa? Millaista osaamista tarvitaan ja miten osaamisen puutteet näkyvät työkyvyssä? Tulevaisuuden osaamistarpeet tulisi kartoittaa ja toteuttaa vastaamaan yrityksen strategisia tavoitteita. Ymmärrys muutoksen suunnasta ja tarpeellisuudesta motivoi ja sitouttaa henkilöstöä. Liiketoimintalähtöinen työkykyjohtaminen tukee yrityksen liiketoiminnan tavoitteita ja työntekijöiden työssä jatkamista vanhuuseläkeikään saakka muuttuvassa työelämässä.