Työn murros haastaa työkykyä

Työelämä on isossa muutoksessa: robotit tekevät jo osan rutiininomaisista työtehtävistä ja digitalisaatio etenee huimaa vauhtia. Tapa tehdä työtä muuttuu monella eri toimialalla. Työntekijöiltä vaaditaan moniosaamista, enää ei riitä, että olet tunnollinen ja osaat tehdä työtehtäväsi ammattitaidolla.

Kun työnkuva muuttuu, miten työntekijä löytää jatkossa motivaation ja myös sitoutuu työhön? Aiheuttavatko uudet toimintatavat työssä ristiriitaa omien arvojen kanssa?

Uuden ammatti-identiteetin omaksuminen voi olla haastavaa: ennen oltiin ylpeitä omasta erikoisosaamisesta. Nyt työntekijän pitää osata tehdä useita työtehtäviä, oppia uutta tekniikkaa, hallita erilaisia viestintäkanavia, ja olla myös tehokas ja hyvä asiakaspalvelutehtävissä.

Terästehtaassa pitkän työuran tehnyttä ammattilaista mietityttävät samat asian kuin vanhustyössä työskentelevää lähihoitajaa: tarvitaanko minua ja osaamistani ja miten pysyn mukana jatkuvassa muutoksessa?

Oman eläkeratkaisija-kokemukseni mukaan työn murroksen tuomat haasteet ovat yhteneviä asiakkaillamme toimialasta riippumatta. Työntekijän vastuu omasta työkyvystä ja osaamisesta, uusi ammatti-identiteetti, esimiestyön muutokset, robotiikka/digitalisaatio sekä moniosaaminen ovat teemoja, jotka toistuvat asiakkaidemme kanssa käydyissä keskusteluissa. Työntekijöiden kokemukset toimialasta riippumatta ovat hyvin samanlaisia. Terästehtaassa pitkän työuran tehnyttä ammattilaista mietityttävät samat asian kuin vanhustyössä työskentelevää lähihoitajaa: tarvitaanko minua ja osaamistani ja miten pysyn mukana jatkuvassa muutoksessa?

Liiketoimintalähtöinen työkykyjohtaminen linkittää yrityksen liiketoiminnan strategiset tavoitteet yksittäisen työntekijän arkeen: Mitä osaamista vaaditaan? Mitkä työtehtävät jäävät pois ja mitä tulee tilalle? Kuinka minä työntekijänä voin omalla osaamisellani tukea yritystä saavuttamaan liiketoiminnalle asetetut tavoitteet?

Varmassa työn muutoksen vaikutus työkykyyn näkyy työntekijöiden kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkehakemuksissa. Taustalla saattaa olla mielialaoireita, tuki-ja liikuntaelinvaivaa sekä uupumusta. Selkeää terveysperusteista syytä ei aina löydy. Työntekijä oireilee fyysisesti, ja usein taustalla on osaamiskysymys. Koetaan, ettei enää pärjätä työssä ja työkyvyttömyyseläke nähdään ainoaksi vaihtoehdoksi. Työntekemisen mielekkyys ja motivaatio saattavat olla kadoksissa.

Asiakkaiden ja niiden työterveyshuolto-kumppaneiden kanssa olemme ottaneet puheeksi uusia näkökulmia työkyvyttömyysriskin hallintaan. Olemme keskustelleet liiketoiminnan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Olemme myös miettineet yrityksen ajankohtaisia työkykyyn liittyviä haasteita ja tulevaisuuden työkykyhaasteita. Siirtämällä painopistettä ennakoivampaan työkyvyttömyysriskin hallintaan olemme saaneet tulevaisuuden työkykyhaasteita näkyviksi ja mahdollisuuden tukea työntekijöiden työkykyä muuttuvassa työelämässä.

Esimiehen rooli korostuu muutostilanteessa. Hänen tulisi ymmärtää muutoksen tarve ja tavoite liiketoiminnan näkökulmasta ja auttaa työntekijöitä ymmärtämään muutoksen syyt ja linkitys omaan työhön. Esimiehen rooli on tukea ja motivoida työntekijöitä muuttuvassa työelämässä.

Työterveyshuollossa tulisi herkällä korvalla kuunnella työntekijää: onko kyseessä terveysperusteiset syyt vai onko taustalla esimerkiksi osaamiskysymys. Työterveyshuollon rooli on tukea työntekijää muutoksessa ja ohjata eteenpäin menemättä mukaan työntekijän subjektiivisiin tuntemuksiin.

Asiakkaidemme HR:n kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut esille se, että yhteyttä liiketoimintaan ei aina ole eivätkä liiketoiminnan suunta ja sen aiheuttamat vaatimukset henkilöstön työkyvylle ja osaamiselle ole aina selkeitä. Työkykyjohtaminen on ollut irrallinen osa yrityksen toimintaa.

Liiketoimintalähtöinen työkykyjohtaminen tukee yrityksen strategisia tavoitteita ja painopisteitä ja työntekijöiden työkykyisyyttä ja samalla pidentää työuria.
Myös me varmalaiset olemme keskellä isoa muutosta. Robotti tekee jo osan työtehtävistämme, ohjaamme asiakkaitamme aktiivisesti hyödyntämään verkkopalveluitamme ja työmme on muuttumassa yhä konsultoivampaan suuntaan. Meillä on uusi, joustava työkulttuuri ja teemme työmme arvojemme mukaisesti ilolla ja intohimolla.

On ollut hyvin mielenkiintoista huomata, että vanha ja uusi tapa tehdä työtä elävät meillä rinnakkain. Muutos tapahtuu asteittain, ja vie oman aikansa omaksua ja oppia uusi tapa tehdä työtä. Samalla pitää muistaa huolehtia omasta työkyvystä ja jaksamisesta. Uteliaana ja innokkaana odotan sitä, että pääsemme yhdessä asiakkaidemme kanssa oivaltamaan ja avartamaan yhteistä tekemistä yhä ennakoivampaan työkykyjohtamiseen. Uskon vilpittömästi, että huominen voittaa eilisen.

Leena Puurunen

Eläkeratkaisuasiantuntija

Leena Puurunen ratkaisee työkseen työkyvyttömyysetuuksia Varman kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkepalveluissa. Leena haluaa olla asiakkailleen arjen tsemppari työkykyasioissa. Häntä kiinnostaa työelämän muutoksen vaikutukset työkykyyn. 

Voisit olla kiinnostunut myös näistä