Työterveyshuollon vaikuttavuus syntyy yhteistyön tuloksena

Olen pitkin työuraani miettinyt työterveyshuollon vaikuttavuutta eri rooleissa niin asiakasvastuullisena työterveyslääkärinä, yksityisen lääkäriasemaketjun työterveyspalveluiden kehittäjänä kuin nyt eläkeyhtiön asiantuntijalääkärinä yritysasiakkaidemme tukena. Kaikissa rooleissa on tullut vastaan sama haaste: työterveyshuollon toiminnalta halutaan vaikuttavuutta, mutta sen todentaminen on usein vaikeaa. Yleisen keskustelun tasolla ja myyntipuheissa vaikuttavuuden arviointi vielä tuntuu jotenkin mahdolliselta, mutta kun asiaa pyritään konkretisoimaan, homma muuttuukin haasteelliseksi. Vielä kun tavoitteeksi otetaan vaikuttavuuden mittaaminen, saadaan vaikeuskerrointa reippaasti lisää.

Vielä 5–10 vuotta sitten työterveystoiminnan vaikuttavuus nähtiin helposti työterveyshuollon omana erillisenä toimintana. Nykyisin vaikuttavuus onneksi ymmärretään työterveyshuollon ja asiakasyrityksen yhteistyön tulokseksi. Miten työterveyshuolto voisikaan vaikkapa parantaa työntekijöiden työhyvinvointia, jos työpaikalla on käynnissä työyhteisökriisi, eikä siihen etsittäisi ratkaisun avaimia myös itse työpaikalla? Vaikuttavuutta voidaan siis saada aikaiseksi vain hyvin toimivalla yhteistyöllä.

Miksi yhteisen sävelen löytäminen tuntuu kuitenkin olevan monesti vaikeaa? Eikö tieto kulje? Osaako työpaikka kertoa tarpeensa työterveyshuollolle? Vai eikö työterveyshuolto osaa tarjota sopivia toimenpiteitä asiakkaan tarpeisiin? Eri rooleista asioita tarkastelleena ongelman ydin näyttää olevan nimenomaan yhteistyön suunnittelussa. Suunnitteluun, tavoiteasetantaan ja sovittujen toimenpiteiden toteutumisen seurantaan ei tunnuta monesti budjetoitavan riittävästi aikaa ja energiaa.

Kaikki lähtee asiakkaan, eli työpaikan, tarpeiden tunnistamisesta. Ja tässä suurimman työn tekee asiakas itse. Työpaikan työkykyjohtamisen vastuutahon pitäisi ensin miettiä, mikä on liiketoiminnan nykytila, mihin se on kehittymässä alati muuttuvassa markkinoiden myllerryksessä ja mitä huolia ja mahdollisuuksia tästä voi seurata työntekijöiden työkyvylle ja -hyvinvoinnille. Tämän hahmotuksen pohjalta voidaan sitten miettiä työterveystarpeita työterveyshuollon asiantuntemusta hyödyntäen. Tarpeen ja siihen osuvan palvelun määrittely tuntuu monesti olevan vaikeaa ja aikaa vievää, mutta uskon, että se on kaiken pohja, jos ja kun työterveysyhteistyöllä halutaan saavuttaa vaikuttavuutta.

Tarpeiden tunnistaminen on avain tavoitteiden asettamiseen. Mahdollisimman selkeät ja parhaimmillaan mitattavat tavoitteet ovat puolestaan pohja konkreettisten toimenpiteiden suunnittelemiselle. Joskus tuntuu, että tavoitteiden asettamisessa on jonkinlaista rimakauhua. Terveys- ja työkykyvaikutusten saavuttaminen on niin monitekijäistä ja monimutkaista, ettei työpaikka tai työterveys pysty näihin kaikkiin omilla ja yhteisillä tekemisillä vaikuttamaan. Tämän monimutkaisen kokonaisuuden äärellä näyttää käyvän niin, ettei uskalleta asettaa kunnianhimoisia ja mitattavia tavoitteita.

Mielestäni mitattavaa tavoiteasetantaa ei pitäisi kuitenkaan pelätä. Kun on selkeät tavoitteet ja keinot, joilla niihin pyritään, saadaan yhteiseen tekemiseen ryhtiä. Jos tavoitteisiin ei päästä, pystytään konkreettisten mittareiden avulla havaitsemaan poikkeamia ja suunnittelemaan korjaavia toimenpiteitä, jotta kurssi saadaan taas käännettyä tavoitteen suuntaan. Näissä tekemisissä on osansa niin työpaikalla kuin työterveyshuollolla, ja oleellista on tunnistaa yhteistyön tärkeimmät rajapinnat. Mittareiden saavuttamiseen tarvitaan siis suunnitelmallista yhteistyötä.

Periaatteessa paperilla helppoa, mutta käytännössä usein niin vaikeaa! Miten työterveysyhteistyön vaikuttavuuden arviointia voisi konkreettisesti kehittää?

Tule kuulemaan aiheesta lisää webinaarissamme 9.1.2019. Keskustelemme työterveysyhteistyön vaikuttavuudesta ja sen mittaamisesta Työterveyslaitoksen erityisasiantuntijan Saija Rauhamaan kanssa. Pyrimme Saijan kanssa tuomaan esille konkreettisia ideoita ja työvälineitä työterveysyhteistyön vaikuttavuuden parantamisen ja mittaamisen tueksi.