Vuoden 2017 eläkeuudistuksen osana Suomeen tuli kaksi uutta eläkemuotoa. Osittainen vanhuuseläke on hyvin tunnettu ja saanut myös suuren suosion. Sen sijaan työuraeläkkeen suosio on ollut kovin vähäinen ja ilmeisesti tunnettuuskin heikkoa.
Työuraeläkkeen tavoitteena on antaa pitkään raskasta työtä tehneille mahdollisuus jäädä eläkkeelle hiukan ennen omaa alinta vanhuuseläkeikää. Lain toimivuutta voidaan nyt arvioida ensimmäisten kokemusten perusteella.
Eläkkeen suosio on vähäinen
Työuraeläkkeelle on voinut jäädä 1.2.18 lähtien. Joulukuun alkupäiviin mennessä koko maassa on tehty Eläketurvakeskuksen tilaston mukaan yhteensä 22 myönteistä työuraeläkepäätöstä. Hylkääviä päätöksiä on tehty 31, ja 22 hakijalle on myönnetty joku muu eläke, joko työkyvyttömyyseläke tai vanhuuseläke. Kysyntä on siis ollut vähäistä. Merkille pantavaa on, että 22 myönnetyn työuraeläkepäätöksen saajista vain yksi on nainen.
Laissa määritellyt työuraeläkkeen ehdot ovat tiukat. Alaikäraja on 63 vuotta ja eläkkeellä voi olla omaan alimpaan vanhuuseläkeikään saakka. Tänä vuonna siis 1955 syntyneet voivat ehtojen täyttyessä jäädä työuraeläkkeellä ja olla sillä 3 kuukautta. Tämä lyhyt eläkkeellä olon mahdollisuus selittänee vähäistä kysyntää.
Iän lisäksi toinen tärkeä kriteeri on vähintään 38 vuoden päätoiminen työskentely rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä. Lakiin ei ole kirjattu mitään työuraeläkkeeseen oikeuttavien ammattien luetteloa, vaan siinä on kuvattu kuusi työn piirrettä, joita työntekijän työssä pitäisi olla merkittävässä määrin. Näistä neljä liittyy työn fyysiseen kuormittavuuteen ja kaksi työn henkiseen kuormittavuuteen. Esimerkkinä fyysisesti kuormittavuudesta on suurta lihasvoimaan edellyttävät tai lihaksia pitkäkestoisesti kuormittavat työliikkeet. Henkiseen kuormittavuuteen liittyvä piirre on esimerkiksi erityisen vaativa ja poikkeuksellista henkistä kuormitusta aiheuttava vuorovaikutteinen työ. Lisäksi laissa on mainittu 5 lisätekijää, jotka otetaan arvioinnissa huomioon, esimerkiksi kuormittava vuorotyö tai raskaat suojavarusteet.
Teollisuustyöntekijöiden eläkemuoto
Varmassa on myönnetty 11 työuraeläkettä. Heidän viimeisen työnsä ammattinimikkeenä on ollut sähköasentaja, leipomotyöntekijä, hitsaaja, voimajohtoasentaja, rakennuspeltiseppä, varastotyöntekijä, paperinleikkaaja, terämies, sähköpäivystäjä ja raskaskone-rengasasentaja. Kaikki siis teollisuustyön ammattinimikkeitä, joissa lain edellyttämistä työn piirteistä on esiintynyt ennen kaikkea kuormittavia ja hankalia työasentoja.
Hylkäämisen perusteena on ollut mm. työuran katkonaisuus tai viimeisen työn osa-aikaisuus. Ammattinimikkeitä, joissa hakijan työssä ei katsottu olevan merkittävässä määrin lain edellyttämiä raskaan työn piirteitä, ovat prosessinhoitaja, säiliöauton kuljettaja, kaivinkoneen kuljettaja, tuotannon valvoja, kunnossapitoasentaja, asiakasvastuullinen johtaja ja ratapihakonduktööri.
Täyttääkö työuraeläke tarkoituksensa?
Tässä vaiheessa ei lain asteittaisen voimaantulon ja siitä johtuvan vähäisen hakemusmäärän vuoksi voi tehdä kovin tarkkoja johtopäätöksiä. Myönnetyt eläkkeet painottuvat selvästi teollisuuden miesvaltaisiin ammatteihin. Työn piirteistä korostuvat kuormittavat ja hankalat työasennot. Muihin eläkeyhtiöihin tehdyn sähköpostikierroksen perusteella yhtään eläkettä ei ole myönnetty työn henkisen kuormittavuuden perusteella eikä siihen ole hakemuksissakaan juuri vedottu.
Hakijat tuntuvat tietävän, että työuraeläke on euroina hiukan työkyvyttömyyseläkettä pienempi. Asiakaspalautteen perusteella heille kuitenkin tuntuu olevan tärkeää saada pitkälle työuralleen arvostettava päätös.