Monimuotoistuvassa työelämässä käsitteet ”työkyky” ja ”työkyvyttömyys” ovat muuttuneet aiempaa monimutkaisemmiksi. Siten myös työkykyjohtaminen on entistä haastavampaa. Pelkkä terveys tai sairaus ei usein yksinään selitä, miksi joku pärjää ja toinen ei. Aiempaa enemmän työkykyä selittävinä tekijöinä painottuvat etenkin työntekijän osaaminen ja motivaatio sekä työyhteisön sosiaalinen pääoma.
Työkykyjohtaminen tuntuu kuitenkin edelleen monilla työpaikoilla keskittyvän tilanteisiin, joissa työntekijälle alkaa kertyä sairauspoissaoloja. Onko työkykyjohtamisen työkalupakki vanhentunut?
Puututaanko työssä suoriutumisen ongelmiin väärillä keinoilla?
Työkyvyttömyyseläkehakemuksia analysoitaessa on havaittu, että ensimmäiset työkykyä uhkaavat signaalit ovat olleet havaittavissa jopa 7-10 vuotta ennen kamelin selän katkeamista. Miksi asiaan ei olla sitten puututtu ajoissa – vai onko puututtu väärillä keinoilla?
Lähes aina ensimmäiset merkit työkyvyn heikkenemisestä huomaavat työkaverit ja esimies. Arjen kiireessä ja työelämän murroksessa on inhimillistä ja ymmärrettävää, että lieviin työsuorituksen tai työkyvyn heikkenemisen merkkeihin ei ole helppo tarttua. On helpompi toivoa parasta ja odottaa, että tilanne korjaantuisi itsestään. Näin monesti varmaan käykin.
Mutta miten toimia, jos ongelmat alkavat pitkittyä ja kasaantuvat? Kissa on helpompi nostaa pöydälle vasta sitten, kun on jotakin konkreettisempaa johon tarttua – esimerkiksi sairauspoissaolojen hälytysrajat ylittyvät. Joskus pitkään jatkuvat motivaation, osaamisen ja työyhteisön toimivuuden ongelmat alkavat näyttäytyä sairauspoissaoloina. Usein ne myös vaikuttavat siihen, kuinka herkästi hakeudutaan sairauslomalle.
Ihannetapauksessa esimiehen työkalupakki olisi hiottu huippuunsa siten, että ongelmaan kuin ongelmaan löytyy oikeat ratkaisut oikeilla keinoilla esimiehen ja alaisen välisessä keskustelussa. Käytännön elämässä tämä ei liene mahdollista. Työkyvyn ongelmat, työpaikan muuttuvat tilanteet sekä alati kehittyvät työn vaatimukset ovat palapeli, jota taitavinkaan esimies ei pysty joka tilanteessa hallitsemaan. On hyvä miettiä, vastaavatko tällä hetkellä käytössä olevat työvälineet riittävästi muihin kuin henkilöstön terveydellisiin työkyvyn ongelmiin.
Työterveys on erinomainen yrityksen kumppani työn ja terveyden yhteensovittamisessa. Siihenhän työterveyshuolto on alun perin kehitettykin. Terveystalon tuore raportti kertoo mielenterveyden ongelmien aiheuttamien sairauspoissaolojen määrän lisääntyneen – joka voi kertoa myös siitä, että ihmiset hakevat nykyään aiempaa herkemmin apua työelämän paineisiin työterveydestä.
Jos työkykyä heikentäviin muihin kuin terveydellisiin tekijöihin puututtaisiin jo ennen kuin mielenterveys alkaa heiketä – oikeilla keinolla – voisi löytyä ratkaisuja sairauslomien sijaan. Tarvitaanko tähän työterveyden lisäksi esimiehen tueksi muun tyyppistä osaamista ja uusia työvälineitä?
Työurahuolto tukee henkilöstön osaamista ja motivaatiota
Kuulemme jatkuvasti puhetta siitä, mitä muuttuva työelämä vaatii työntekijöiltä, mutta hyvin vähän puhutaan siitä, millaisilla keinoilla yritykset voivat tukea henkilöstöä kaiken tämän keskellä. Miten yritys voisi tukea henkilöstön kykyä sopeutua uuteen ja oppia uusia taitoja sekä tukea työntekijöitä keskellä erilaisia murrosvaiheita?
Tästä syntyi Työurahuolto, joka on konkreettinen keino tukea henkilöstön työuria pitkällä tähtäimellä ja ehkäistä ongelmien kasaantumista ennen kuin ne alkavat vaikuttamaan liiketoimintaan. Barona HR-ratkaisujen palvelupäällikkö Jenni Närvä kertoo Työurahuollon tuovan apua esimiehille tilanteisiin, joissa työterveyshuolto ei ole oikea paikka ohjata työntekijää, jonka työssä suoriutuminen on heikentynyt.
Työurahuolto tukee työntekijää, joka hakee vastauksia kysymyksiin: Mitä osaamista minun kannattaa hankkia? Mikä voisi olla paras suunta minun työuralleni?
Työurahuollossa yksilölle ei tarjota geneeristä polkua, vaan jokaiselle etsitään personoituja ratkaisuja laajaa työelämänäkemystä hyödyntäen. Siinä missä suuri osa voi käydä työterveyshuollossa keskustelemassa viime aikoina vaivanneesta päänsärystä tai kipeytyneestä olkapäästä, voi Työurahuollosta käydä hakemassa vinkkejä seuraavaan kehityskeskusteluun tai pohtimassa, millaista osaamista kannattaisi seuraavaksi hankkia, että on valmis tulevaan organisaatiomuutokseen.
Blogi on alun perin julkaistu Baronan verkkosivuilla.