Ennen työelämässä olivat tyypillisiä selkeät ja samoina pysyvät työtehtävät, joita tehtiin eläkeikään saakka. Nykypäivänä elämänmittaisesti samana pysyvä työ vähenee: vanhoja ammatteja ja työtehtäviä katoaa ja uusia syntyy. Työntekijöiltä vaaditaan monipuolista ja uusiutuvaa osaamista, itseohjautuvuutta, joustavuutta sekä kykyä sietää muutoksia. Työelämän monet ristipaineet voivat uuvuttaa, ja psyykkinen työkyky heikkenee, jos työn vaatimukset ylittävät voimavarat.
Mielenterveyden ongelmien varhainen tunnistaminen on tärkeää. Työntekijällä saattaa olla uupumisoireita, kuten työn mielekkyyden tunteen katoamista, näköalattomuutta, ammatillisen itsetunnon heikkenemistä sekä puutteellista työnhallintaa. Häiriöt arjen työssä vaikuttavat kokemukseen työkyvystä, ja ne voivat johtaa terveydellisiin työkykyä uhkaaviin ongelmiin. Työuupumus ei ole sairaus, mutta pitkittyessään se voi johtaa sairauteen, kuten masennukseen.
Varmaan tulevista eläkehakemuksista nousee esille lisääntyneet mielenterveyden ongelmat, mikä näkyy kaikkien toimialojen työntekijöillä. Esimerkiksi asiantuntijatyön haasteita ovat ajankäyttö, stressinhallinta sekä osaaminen. Nämä ilmenevät esimerkiksi uniongelmina, ahdistuneisuutena sekä priorisointikyvyn heikentymisenä. Taustalla voi olla pitkäaikaista ja toistunutta masennusta, joka voi vaikeutua kuormituksen lisääntyessä esimerkiksi yt-tilanteessa tai toimintaympäristön muuttuessa.
Hälytysmerkkejä heikentyneestä työkyvystä voivat olla esimerkiksi muutos käyttäytymisessä tai työkavereiden havainnot. Lyhyet mutta toistuvat sairauspoissaolot ovat usein ensimmäinen merkki työkyvyttömyyden uhasta. Niihin olisi hyvä reagoida mahdollisimman nopeasti ja ohjata työntekijä työterveyshuoltoon, jolla on merkittävä rooli masennusoireiden varhaisessa tunnistamisessa. Työterveyshuolto seuraa työntekijän terveydentilaa ja koordinoi sairaudenhoitoa erikoissairaanhoitoon.
Esimies voi ottaa puheeksi huolensa työntekijän työkyvystä. Tärkeää on luottamuksen rakentaminen sekä avoin ja ratkaisukeskeinen vuorovaikutus. Esimies ja työntekijä voivat miettiä yhdessä, mistä kuormitus ja uupumisen tunne johtuvat. Yhdessä voidaan pohtia, kuinka työnhallinnan tunnetta voidaan tukea, työtehtäviä priorisoida tai rajata tai mistä tehtävistä voidaan luopua tai tehdä ne kevyemmin. Myös osaamiseen liittyvät haasteet on tärkeää käydä läpi.
Masennus on useimmiten paraneva sairaus. Avainasemassa on nopea ja tehokas hoito, eivät liian pitkät sairauslomat. Oikea-aikainen työhön paluu on osa hoitoa ja samalla myös kuntouttavaa, tässä työeläkekuntoutus on osoittautunut toimivaksi keinoksi. Hyvin suunniteltu työhön paluu ja kannustava työyhteisö myös tukevat työkykyä. Mielekäs ja merkityksellinen työ on mielenterveyttä tukeva voimavara.
Leena Puurunen
Leena Puurunen ratkaisee työkseen työkyvyttömyysetuuksia Varman kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkepalveluissa. Leena haluaa olla asiakkailleen arjen tsemppari työkykyasioissa. Häntä kiinnostaa työelämän muutoksen vaikutukset työkykyyn.