Kun keskustelen asiakkaidemme kanssa heidän organisaatioidensa kehittämisestä, yksi yleisimmistä esiin nousevista aiheista on työpaikan ilmapiiri ja yhteishenki. Jotenkin asenneilmastoa pitäisi parantaa, kulttuuria muuttaa ja luottamusta lisätä, mutta miten? Mistä lopulta edes puhumme, kun puhumme ilmapiiristä ja yhteishengestä? Entä miten minä itse voin siihen työntekijänä, esimiehenä tai johtajana vaikuttaa?
Itsensä johtamisen tärkeys
Aivotutkija Katri Saarikivi on todennut, että mitä paremmin tunnemme oman mielemme, sitä helpompi sitä on myös hallita. Yksilötasolla positiivisen vuorovaikutuksen luominen ja yhteisöllisyyden rakentaminen lähtee siis itsetuntemuksesta. Meidän jokaisen tulee itse kyetä tunnistamaan ja johtamaan tunteitamme, jotta ne eivät ryöpsähdä hallitsemattomasti työpaikalla muiden niskaan. Kun itse tiedostan, mikä pinnaani kiristää, mieltäni stressaa ja voimavarojani syö, pystyn paremmin johtamaan reaktioitani ja sitä kautta luomaan edellytyksiä paremmalle käytökselle ja positiiviselle vuorovaikutukselle. Hyvinvoivan ihmisen on myös helpompi nähdä hyvää muissa.
Keskustelkaa yhteisön kirjoittamattomista säännöistä
Vaikka jokainen tiimin jäsen olisi yksilönä huipputason tiedostava ja empaattinen vuorovaikuttaja, voi porukan tunneilmasto silti olla kireä ja kanssakäyminen toimimatonta. Erilaiset, usein sanattomat ja vahvasti historiasidonnaiset sopimukset vaikuttavat vahvasti siihen, minkälaiseksi ryhmädynamiikka yhteisötasolla muodostuu. Nämä kirjoittamattomat säännöt määrittävät esimerkiksi, mistä meillä saa puhua ja minkälaista vuorovaikuttamista meillä arvostetaan.
Nykyään työelämässä arvostetaan helposti enemmän nopeaa suoritus- ja tavoitekeskeistä vuorovaikutusta kuin läsnäolevaa ja ymmärrystä lisäävää yhdessäoloa. Haluamme puhua vakuuttavasti ja argumentoida jämäkästi, mutta entäpä kysymisen, kuuntelemisen, kohtaamisen ja inhimillisen lämmön vaalimisen tärkeys? Mitä enemmän käymme avointa ja tiedostavaa keskustelua porukkamme vuorovaikutuksen kirjoittamattomista säännöistä, sitä helpompi niitä on myös muuttaa. Kuten filosofi Esa Saarinen on todennut, olemme toistemme ympäristö.
Organisaation perustukset kuntoon
Luonnollisesti myös useat organisaatiotason tekijät vaikuttavat positiivisen vuorovaikutuksen, yhteisöllisyyden kokemuksen ja luottamuksen rakentumisen edellytyksiin. Esimerkiksi organisaation suunta ja tavoitteet voivat olla epäselvät, roolit, vastuut, osaamisvaateet ja työmäärät mielivaltaisia, rakenteet siiloisia tai palkitsemismallit epäoikeudenmukaisia. Tällaisissa tilanteissa pelkkiä yksilön tai tiimiyhteisön vuorovaikutustaitoja kehittämällä on vaikea saada pysyvää kulttuurista muutosta aikaan. Byrokratian rattaissa pyörivän, ylikuormittuneen ja aliarvostetuksi itsensä tuntevan ihmisen ei ole helppo olla työpaikan aurinko, läsnäolon majakka tai innostava energiapakkaus. Tyhjästä astiasta on paha ammentaa.
Järjestämme keskiviikkona 6.11. klo 8.30-9.15 webinaarin, jossa pureudumme syvemmälle näihin teemoihin. Tarkastelemme, miten jokainen meistä voi lisätä positiivista vuorovaikutusta ja vahvistaa yhteishenkeä työyhteisössään. Tarkastelemme asiaa sekä yksilön, tiimin että organisaation näkökulmasta.
Olet lämpimästi tervetullut mukaan!
Sonja Strömsholm
Sonja Strömsholm toimii työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä Varmassa. Sonjan missio on, että mahdollisimman moni voisi maanantaiaamuna herätessään olla innoissaan uuden työviikon alkamisesta ja kokea työnsä merkitykselliseksi. Työssään Sonja auttaa organisaatioita kehittämään johtamisen ja vuorovaikutuksen laatua sekä parantamaan työn mielekkyyttä ja sujuvuutta liiketoiminnan tavoitteiden suunnassa. Sonjaa innostavia asioita ovat muuttuvan työelämän ilmiöt, sisäisen motivaation ja tunteiden johtaminen, yhteisöjen rakentaminen, nykytaide, laulaminen, lukeminen ja luonto.