Sosiaali- ja terveydenhuollon työ on aina ollut kuormittavaa ja samaan aikaan erityisen merkityksellistä. Moni työntekijä on kutsumusammatissaan ja syvällisesti sitoutunut työhönsä. Työssä on useita voimaannuttavia tekijöitä, kuten ihmisten auttaminen ja terveyden edistäminen. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon työ on usein fyysisesti raskasta vuorotyötä ja asiakastyö kuormittaa. Työntekijä saattaa kokea, että ei pysty tekemään työtään enää niin hyvin kuin haluaisi, koska työhön on syntynyt ja syntyy asiakastyön lisäksi jatkuvasti uusia elementtejä.
Yritysten varhaisen tuen mallit eivät enää pelkästään riitä varmistamaan ja ennakoimaan henkilöstön työkykyä työn murroksessa. Organisaatioissa tarvitaan näkymiä, joissa HR ja liiketoiminta yhdessä pyrkivät ymmärtämään meneillä olevaa murrosta ja siihen liittyvää kuormitusta sekä positiivisia mahdollisuuksia henkilöstön ja liiketoiminnan kannalta.
Varman asiantuntijalääkärit ovat havainneet työkyvyttömyyseläkehakemuksista, että työntekijä saattaa oireilla fyysisesti, vaikka taustalta löytyy motivaatioon ja osaamiseen liittyviä työkykyyn vahvasti vaikuttavia tekijöitä. Yhteistyössä asiakkaidemme kanssa olemme tehneet havaintoja sosiaali- ja terveydenhuollon työstä ja erityisesti niistä asioista, jotka saattavat olla yhteydessä työntekijöiden kuormitukseen.
1. Auktoriteetista asiakaspalvelijaksi
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden haasteet ovat monimutkaisempia kuin aiemmin, ongelmat kietoutuvat yhteen. Jos asiakkaan ongelman ratkaisemiseen aiemmin riitti yhden asiantuntijan osaaminen, saatetaan nyt tarvita pitkäjänteistä moniammatillista yhteistyötä. Potilas-lääkäri-suhde on muuttunut asiakaspalvelusuhteeksi. Asiakas saattaa tulla valmiin diagnoosin kanssa vastaanotolle hakemaan vahvistusta muodostamalleen käsitykselle.
Asiantuntijuus on siis muutoksessa. Eteen tulevat haasteet ovat uusia, eikä niihin ei ole samaan tapaan olemassa varmoja vastauksia kuin aiemmin. Asiantuntijoiden on enenevässä määrin hyväksyttävä, että aina ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta ja että vastausta joutuu etsimään yhdessä asiakkaan ja muiden ammattilaisten kanssa. Sosiaalinen media tekee työstä läpinäkyvää, palautetta on otettava vastaan pyytämättä, ja media luo sosiaali- ja terveydenhuollosta kuvaa alana, jossa on paljon haasteita.
2.Ydintyöksi koetun rinnalle uusia tehtäviä
Sosiaali- ja terveydenhuollossa on suunta kohti entistä itseohjautuvampaa ja digitaalisempaa toimintatapaa. Esimies saattaa olla entistä kauempana sekä fyysisesti että organisatorisesti. Itseohjautuvuuteen liittyy sekä kuormittumisen että voimavarojen tukemisen mahdollisuus. Digitaalisuus edellyttää uusien ohjelmien ja teknologioiden omaksumista. Tekninen osaaminen ei kuitenkaan aina ole kaikkein vaikeinta. Terveydenhuoltoon potilastyön vuoksi hakeutuneelle vielä hankalampaa saattaa olla löytää merkityksellisyys koneen kanssa työskentelystä. Mihin kirjaamisia tarvitaan, miksi niitä pitää tehdä, kun ne vievät aikaa asiakas- ja potilastyöltä? Työntekijälle tutun työn päälle on tullut uusia tehtäviä, kuten myymistä ja laskuttamista. Ihminen, joka on alun perin hakeutunut esimerkiksi työterveyshoitajan koulutukseen, ei automaattisesti pidä itseään myyjänä.
3. Oppiminen osa työtä
Ennen talousasiat olivat johdon ja esimiesten vastuulla, nyt myös työntekijät joutuvat jokapäiväisessä työssään miettimään tehokkuuteen ja budjetissa pysymiseen liittyviä kysymyksiä. Työ on läpinäkyvää ja sitä mitataan. Mittareista saattaa olla vaikea saada kaikissa tilanteissa oikeudenmukaisia jokaiselle yksikölle ja työntekijälle. Myös niissä tehtävissä, joissa aiemmin on ollut kiinteät kahdeksasta neljään työajat, on tavoitettavuuden vaatimus lisääntynyt, ja asiakkaita palvellaan ympäri vuorokauden, viikon jokaisena päivänä.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevät puhuvat informaatiotulvasta, joka edellyttää työntekijöiltä jatkuvaa tiedon seulontaa, mikä on tärkeää ja mikä ei. Oppiminen on osa työtä, ilman sitä putoaa nopeasti kehityksestä. Digitaalisten työkalujen, työtehtävien laajenemisen lisäksi monilta ammattilaisilta odotetaan erikoistumista esimerkiksi ravinto- tai mielenterveysosaajaksi.
4. Toimivien ja työkykyä tukevien työyhteisöjen tarve kasvaa
Työntekijöiden työ on käynyt läpi ja paraikaa läpikäymässä murrosta, jossa suurin osa henkilöstöstä kykenee säilyttämään motivaationsa ja työkykynsä. Tätä murrosta tulisi kuitenkin ymmärtää, jotta kyetään ennalta löytämään sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden työssä jaksamista ja jatkamista tukevia ratkaisuja. Sote-alan palveluiden kysyntä lisääntyy jatkuvasti, ja alalla on jo nyt pulaa työntekijöistä.
Työkykyyn liittyvien kysymysten ratkaisemisen tärkeys ei tule siis poistumaan tulevaisuudessa. Tukevatko nykyiset työn tekemisen mallit ja johtamisjärjestelmät muuttuneita vaatimuksia? Työkyvyn varmistamiseksi on löydettävä ratkaisuja, jotka edistävät organisaatioiden ja työntekijöiden nopeaa oppimista.