Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat olleet viime vuosina kasvussa. Vuodesta 2018 lähtien trendi on näkynyt myös myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä. Kasvu on johtunut masennuksesta aiheutuvasta työkyvyttömyydestä. Suomalaiset ovat kuitenkin tutkitusti maailman onnellisinta kansakuntaa, työelämä on kehittynyt monilla mittareilla mitattaessa parempaan suuntaan ja väestön yleinen terveydentila on kohentunut. Yhä useammasta sairaudesta, myös masennuksesta, pitäisi toipua työkykyiseksi. Tilanne on ristiriitainen. Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden juurisyistä ei varmuudella tiedä vielä kukaan.
Järjestimme Varmassa joulukuussa mielenterveysteemaisen työpajan, jonka tarkoituksena oli rakentaa yhteistä ymmärrystä asiakkaidemme kanssa ilmiön taustasta ja löytää työelämään liittyviä ratkaisuja suunnan kääntämiseksi. Kutsuttuina oli osallistujia 24 eri toimialan ja kokoluokan yrityksistä. Asiantuntija-alustusten ja HR-ammattilaisten pohdinnan perusteella lisääntyneiden masennuspoissaolojen taustalla vaikuttavat monet, etenkin työelämän nopeaan muutokseen liittyvät syyt.
Työn muutoksessa osalla työntekijöistä on lisääntyvästi kehittymismahdollisuuksia ja heidän työnsä muuttuu entistä mielekkäämmäksi. Työn imuun voi tosin liittyä myös uupumisen riski. Osalle työnkuvan muutokset ja rutiinitehtävien katoaminen aiheuttaa ahdistusta. Kokemus ahdistavien ajatusten kanssa yksin jäämisestä voi viedä työkyvyttömyyden polulle. Etätyön ja digitalisaation lisääntyessä yhteisöllisyys katoaa, vaikka nimenomaan tässä ajassa ihmiset kaipaavat enemmän vuorovaikutusta. Odotukset työntekijän itseohjautuvuudelle lisääntyvät, mutta se ei onnistu yksin. Esimieheltä edellytetään osaamista ja kyvykkyyttä kuunnella yksilöä, ohjata ja selkeyttää suuntaa kohti määriteltyjä tavoitteita.
Toisaalta osallistujat näkivät haasteena nuorempien työntekijöiden integroitumisen työelämään. Nuorille jäykät työelämän rakenteet, vanhakantaiset johtamistavat ja päätöksenteon hitaus voivat tuntua ahdistavan kankeilta. Jos työkulttuurissa on vaikea vaikuttaa omaan työhön ja työkuormaan tai oman työn arvostuksen kokemus puuttuu, se turhauttaa ja voi johtaa nopeasti motivaation ja sitoutumisen laskuun.
Jos ongelmia työssä pärjäämisessä ilmenee, organisaatioiden toimintatavat ovat edelleen hyvin esimieskeskeisiä. Miten tämä toimii muuttuvassa työelämässä, jossa työ on projektimaista, moni työ on ajasta ja paikasta riippumatonta ja esimies voi olla monesti kaukana ja ns. ”etäjohtaa” tiimiään. Esimieskeskeiset varhaisen tuen mallit eivät tämän tyyppisissä työpaikoissa enää toimi optimaalisesti. Tarvitaan yhteistä vuoropuhelua työssä suoriutumisesta ja työnteon esteiden poistamisen keinojen tunnistamista.
Tulevaisuuden johtamisen suuntana nähtiin työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen mahdollistaminen. Jatkuvan tiimiytymisen ja yhdessä ohjautumisen johtamisen nähtiin lisäävän työyhteisön psykologista turvallisuutta, mikä tutkitusti tukee hyvinvointia ja työkykyisyyttä. Turvallisuus työyhteisöön rakentuu vuorovaikutussuhteiden syvenemisen kautta, kun asioita voidaan ottaa puheeksi pelkäämättä.
Ratkaisuaihiot mielenterveyden häiriöiden suunnan kääntämiseksi näyttivät nousevan työelämään vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi keskustelua herätti matalan kynnyksen tuen järjestämisen mahdollisuudet, kuten digitaaliset palvelukanavat ja erilaiset terapiapolut, jotta voitaisiin varhaisessa vaiheessa ennaltaehkäistä mielenterveysperusteisten sairauspoissaolon pitkittyminen. Pohdittiin työnantajan roolia ja vastuuta tukea taloudellisesti nopeaa hoitoon pääsyä ja vaikutusta sairauspoissaolojen kustannuksiin.
Tarvitaan monen toimijan pitkäjänteistä yhteistyötä, jotta yksilöiden ja työyhteisöjen työkykyä voidaan tukea ja kehittää. Yrityksen, työterveyshuollon ja eläkevakuuttajan yhteistyössä kaikilla osapuolilla tulee olla yhteinen työkykyjohtamisen näkemys, tahto ja tavoitetila. Tulosten saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä, yhteistyön laadun arviointia ja jatkuvaa yhteistyön kehittämistä tavoitteelliseen suuntaan.
Outi Hartikainen
Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö
Sami Riekki
Asiantuntijalääkäri