Yksi tapa jaotella työmarkkinoita on tarkastella eri työmarkkinasektoreita. Karkeistaen Suomessa 68 % työvoimasta työskentelee yksityisellä sektorilla, 24 % kunta-alalla ja 7 % valtiosektorilla. Pohdin seuraavassa kunta-alaa ja yksityistä sektoria työkyvyttömyysriskin hallinnan näkökulmasta.
Keskeisenä suuntana kunta-alalla on jo pidempään ollut työkykyjohtamisen strategisuuden lisääminen, osatyökykyisten työurien pidentäminen sekä työkyvyttömyyskustannuksiin liittyvän tietoisuuden parantaminen.
Kunta-alan organisaatioissa on tehty erittäin hyvää työtä työkykyjohtamisessa ja työurien pidentämisessä. Tietoisuus työkyvyttömyyden aiheuttamista kustannuksista johdon ja päättäjien keskuudessa sekä organisaatioiden yleiset valmiudet tukea aktiivisesti työssä jatkamista ovat parantuneet.
Kunta-alalla on toimittu suunnannäyttäjinä siinä, miten on mahdollistettu osatyökykyisten työssä jatkaminen jäljellä olevaa työkykyä hyödyntäen. Esimerkillistä on myös se, miten kunta-ala on kehittänyt työelämää laajaa yhteistyötä tehden.
Kunta-alalla työkyvyn haasteet vaihtelevat eri toimialoilla, mutta kokonaisuudessaan työkyvyttömyyden kärkisyyt liittyvät fyysisesti ja henkisesti kuormittavaan työhön sekä aikapaineeseen.
Kuormittavat ja epävarmuutta aiheuttavat muutokset ovat olleet kuntatyön arkea jo pitkään. Kuntaliitokset, yhtiöittämiset, organisaatiouudistukset sekä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelut ovat näistä konkreettisia esimerkkejä.
Työkyvyttömyysriskin hallinnan haasteet ovat lopulta kuitenkin kunta-alalla hyvin samankaltaisia kuin yksityisen sektorin toimialoilla. Erityispiirteet ovat myös trendinomaisesti vähentyneet.
Uudet johtamis- ja organisoitumismallit, kuten yhdessäohjautuvuuden korostuminen, koskevat koko työmarkkinaa eivätkä vain yksityistä sektoria.
Ulkoistamistrendi sekä yhtiöittäminen ovat muuttaneet kunta-alaa perinteisestä. Samalla ne ovat tuoneet haasteita työkyvyttömyysriskien hallinnalle. Esimerkiksi uudelleensijoittamisen mahdollisuudet ovat vähentyneet, kun organisaatioissa tarjolla olevat työtehtävät ovat tulleet yksipuolisemmiksi.
Yhtiöittämisten vuoksi merkittävä osa kuntatyöstä tehdään osakeyhtiöissä. Kunnallisille osakeyhtiöille löytyy yksityiseltä sektorilta mielekkäitä verrokkiorganisaatioita, joissa tehdään samantyyppistä työtä ja joiden toimintatavat työkyvyttömyysriskin hallinnassa voisivat tuoda uusia näkökulmia ja innovaatioita.
Julkisen sektorin erityispiirteiden poistuminen on koskettamassa myös eläkeasioita. Käynnissä on valmistelu eläkelakien yhdistämisestä niin, että myös kuntatyöntekijät olisivat vakuutettuja TyEL:issä.
Toteutuessaan eläkelakien yhdistyminen toisi kunta-alan organisaatioille nykyistä laajemman mahdollisuuden harkita eläkevakuuttajaa, jolla on kokemusta yksityisen sektorin työkyvyttömyysriskin hallinnasta.
Varmalla on kokemusta hyvin erilaista liiketoimintaa tekevien yritysten auttamisesta työkyvyttömyysriskien hallinnassa. Varman asiakaskunnasta löytyy hyviä vertailukohtia etenkin kunta-alan osakeyhtiöissä tehtävään työhön. Myös kokonaisten konsernien tai niiden osien kanssa tehtävä yhteistyö on meille tuttua. Asiakaskunnassamme on jo nyt merkittävä määrä julkisen sektorin organisaatioita.
Vaikka työ eri työmarkkinasektoreilla yhdenmukaistuu, muutokset saattavat tulla ensin yksityiselle sektorille. Eläkevakuuttaja voi olla merkittävässä roolissa auttamassa nimenomaan uudentyyppisten riskien hallinnassa. Varma on panostanut viime aikoina työn murroksen mukanaan tuomiin uusiin työkyvyttömyysriskeihin.
Lyhytkin silmäys osoittaa, että Varman vision ytimessä oleva Mieletön muutos on monella tavalla käynnissä myös julkisella sektorilla.
Pauli Forma
Pauli Forma on työuransa aikana työskennellyt eri tehtävissä työeläkealalla ja tutkimusorganisaatioissa. Paulin keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat olleet työkyky, työkyvyn tukeminen sekä toimintaympäristön muutos. Ajankohtaisia näkökulmia tällä hetkellä ovat megatrendien vaikutukset työelämään sekä työkyvyttömyysriskeihin ja niiden hallintaan. Työn ulkopuolella Pauli harrastaa liikuntaa, lukemista, kirjoittamista ja ruoanlaittoa.