Työkyvyttömyyseläkkeiden parissa työskenteleville kuluva vuosi on ollut hyvin erilainen kuin edeltäjänsä. Alkuvuosi oli Varmassa hakemusmäärien suhteen rauhallinen, sen jälkeen maalis-huhtikuussa koimme voimakkaan hakemuspiikin. Kesän aikana tilanne taas rauhoittui niin, että elokuun jälkeen olemme uusissa työkyvyttömyyseläkehakemuksissa lähes 5 %:n laskussa viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Mistä tämä nopea vaihtelu johtuu? Tutkittua tietoa ei vielä ole käytettävissä, joten pohdin asiaa Varman eläkehakemuksista käytössä olevan datan perusteella.
Paljon puhutun työttömyysturvan aktiivimallin poistumisen vaikutusta on vaikea arvioida. Ainakaan tähän mennessä en ole nähnyt vahvoja merkkejä siitä, että se olisi ollut hakemuksen vähentymisen takana. Aktiivimalli kun nosti erityisesti sellaisten eläkehakemusten määrää, joissa hakija oli hakenut eläkettä aiemminkin edellisen neljän vuoden aikana. Näiden hakemusten määrä ei ole vähentynyt, se on päinvastoin kasvanut.
Mielenterveyssyiden osuuden kasvu työkyvyttömyyden ensisijaisena perusteena näyttää kiistatta jatkuvan, samoin tuki- ja liikuntaelinvaivojen osuuden väheneminen. Molempien perusteella annettujen eläkepäätösten absoluuttinen määrä on kuitenkin hakemusten kokonaismäärän laskusta johtuen pienempi kuin viime vuonna.
Koronan aiheuttama haaste ei-kiireelliselle terveydenhuollolle ei näytä halvaannuttaneen työkyvyttömyyseläke- tai kuntoutushakemusten liitteiksi tarvittavien lääkärinlausuntojen saamista: emme ole juurikaan törmänneet tilanteisiin, joissa hakija olisi tuonut tätä esiin. Etäkohtaamisten perusteella tehtyjen lääkärinlausuntojen määrä on toki kasvanut. Eläkehakemusten sisällössä korona seurannaisvaikutuksineen ei ole tähän saakka erityisesti näkynyt.
Työkyvyttömyyshakemusten vähentyminen ei ole näkynyt myöskään kuntoutushakemusten kasvuna. Kuntoutushakemusten osalta näimme maalis–toukokuuussa eli koronakriisin alkuvaiheissa selvän jarrutuksen. Sen jälkeen hakemusten volyymi on alkanut elpyä, mutta koko vuoden osalta ollaan vielä noin 8 % perässä viime vuoden lukemista. Kuntoutuksen osalta on ilahduttavaa nähdä, että työmarkkinoiden epävarmuudesta ja ammatillisen koulutuksen haasteista huolimatta kuntoutusohjelmia on saatu tehtyä hyvin ja kuntoutusprosessit etenevät sujuvasti. Ulkoisen paineen alla tapahtunut ripeä digitalisoitumiskehitys sekä eläkevakuuttajan että kuntoutujan tukena toimivien kuntoutuskumppaneidemme kanssa asioimisessa näyttää vahvuutensa. Me varmalaiset olemme onnistuneet tämän poikkeusvuoden aikanakin palvelemaan asiakkaitamme sujuvasti, tästä kuuluu iso kiitos työpaikkamme jo valmiiksi vahvalle etätyökulttuurille.
Syksyyn lähdetään odottavalla mielellä: miten kehitys kesälomakauden jälkeen etenee? Etätyön vahva painotus jatkunee, kun epidemiatilanteessa näyttää olevan siirtymää huolestuttavampaan suuntaan. Pidemmällä aikavälillä iso kysymys on, miten työllisyys ja poikkeustilanteen aiheuttama henkinen paine kehittyvät. Kuinka pitkäksi nykyinen kriisi venyy, ja lisääntyykö sen aiheuttama työttömyys ja psyykkinen kuormitus? Tämän näemme konkreettisesti vasta ensi vuoden puolella. Työpaikoilla tapahtuvan työkykytilanteen seurannan ja työkyvyttömyysriskien hallinnan tärkeyttä tämä aika varmasti korostaa. Tämän tukemiseen panostamme Varmassa vahvasti.
Jyrki Rasi
Jyrki Rasi johtaa Varmassa kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkepalvelut -osastoa.