Kieli laahaa perässä, kun yhteiskunta muuttuu. Elämme digiaikaa, mutta käytämme usein agraariyhteiskunnalle tai teollistumisen aikakaudelle tyypillistä sanastoa ja sananparsia. Puimme ideoita aivoriihessä ja korjaamme satoa aikaisemmin tehdystä työstä. Tietotyöläinenkin palaa puheissa ennemmin sorvin kuin näppäimistön ääreen.
Valituilla sanoilla on merkitystä, sillä ne kertovat ajattelutavastamme. Esimerkiksi työkykyjohtamisessa "varhainen puuttuminen" kuulosti tylyltä ja kylmältä. Niinpä aloimme puhumaan varhaisesta tuesta tai varhaisesta välittämisestä.
Työelämä muuttuu nopeasti. Organisaatiot madaltuvat ja itseohjautuvuus lisääntyy. Johtamisessa korostuvat empatia, arvoilla ja kulttuurilla johtaminen. Myös työkyvyttömyyden taustalla olevat syyt muuttuvat.
Maailmassa ja työelämässä meneillään oleva mieletön muutos vaatii uusia lähestymistapoja ja myös uutta sanastoa. Monimutkaisuus ja nopeasti etenevät muutokset korostavat heikkojen signaalien tunnistamista ja ymmärryksen luomista. Johtaminen on yhä useammin suunnan näyttämistä ja selkeyden luomista monimutkaisuuden ja nopeiden muutosten keskelle.
Muuttuvan työelämän keskellä ei ole helppoa pitää huolta työkyvyn kestävyydestä. Kukaan meistä ei suorita huipputasolla jatkuvasti. Työkyky vaihtelee kaikilla, eikä oman ja työyhteisön työkykysyklien perässä ole aina helppoa pysyä. Entisenlainen näkyvyys työkykyongelmiin saattaa kadota esimerkiksi lisääntyvän etätyön myötä.
Työkyvyn johtamiseenkin tarvitaan uutta otetta. Pelkkä mittaaminen, tavoitteiden asettaminen, seuranta ja analyysi ei riitä. Ihminen ei ole kone, eikä ole organisaatiokaan.
Meidän pitää ymmärtää, mitä on kestävä työkyky ja miten sitä voi kehittää. Keskeistä on selvittää organisaation tilanne, luoda perusta työkyvylle ja hyödyntää verkostoa työkyvyn tukemiseen.
Meidän täytyy tuntea organisaatiomme ja työntekijöidemme yksilölliset työkykysyklit. Tarkoitukseen soveltuvilla työkaluilla ja datalla voimme luoda näkemyksen organisaation suunnasta ja tilanteesta.
Meidän on hyvä herkistyä organisaatiomme työkykytilanteelle, jotta tunnistamme hälytysmerkit ja osaamme toimia ajoissa. Oikeat työskentelytavat ja toimintamallit auttavat varmistamaan, että reagoimme oikeaan aikaan.
Meidän on tarpeen tukea ihmisiä ja tiimejä tilanteissa, joissa työkyky horjuu. On hyvä, että tarjolla on sparrausta ja valmiita konsepteja työhön paluuseen esimerkiksi pitkän sairausloman jälkeen. Eläkevakuuttajan valikoimassa tukea ovat myös ammatillinen kuntoutus ja työkyvyttömyyseläkkeet.
Me Varmassa teimme sanamatkan taylorismista nykyaikaan ja etsimme juuri tähän aikaan sopivaa sanoitusta tiivistämään ydinasioita työkyvyn kannalta. Ymmärrä, tunne, herkisty ja tue ovat mielestämme sanoja, joiden kautta nykypäivän työelämän ja työkyvyn kysymysten tarkastelua voidaan luontevasti tehdä.
Sanat ovat tärkeitä, mutta teot eivät saa jäädä niiden varjoon. Siksi toimme kaikki työkalut ja toimenpiteet, joilla autamme asiakkaitamme työkyvyttömyysriskin hallinnassa, samaan yhtenäiseen valikoimaan.
Uusien digitaalisten palvelujemme sekä datan ja analytiikan avulla asiakkaillamme on aikaisempaakin paremmat välineet ymmärryksen luomiselle oman organisaation tilanteesta. Käy tarkistamassa, miten voimme auttaa organisaatiosi työkykysyklin eri vaiheissa. Tutustu sisältöihimme, palveluihimme ja työkaluihimme Työkykyjohtamisen tietopalvelussa ja Varma Akatemiassa.
Pauli Forma
Pauli Forma on työuransa aikana työskennellyt eri tehtävissä työeläkealalla ja tutkimusorganisaatioissa. Paulin keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat olleet työkyky, työkyvyn tukeminen sekä toimintaympäristön muutos. Ajankohtaisia näkökulmia tällä hetkellä ovat megatrendien vaikutukset työelämään sekä työkyvyttömyysriskeihin ja niiden hallintaan. Työn ulkopuolella Pauli harrastaa liikuntaa, lukemista, kirjoittamista ja ruoanlaittoa.