Keskuspankeista eniten huomiota on saanut Yhdysvaltain Fed, joka on jo aloittanut osto-ohjelmiensa supistamisen ja harkitsee nyt ostojen pienentämistä aiempaa nopeammassa tahdissa. Fedin uudelleenvalittu pääjohtaja Jerome Powell luopui hiljattain toivosta, että inflaation kiihtyminen olisi tilapäinen ilmiö. Tämä on kaivattua realismia tilanteessa, jossa inflaatio laukkaa lähes seitsemän prosentin vauhtia, ja yhä useampien tavaroiden ja palvelujen hinnat nousevat selvästi keskuspankin tavoitevauhtia nopeammin.
Euroopan keskuspankki (EKP) sen sijaan odottaa hintojen nousuvauhdin hidastuvan selvästi ensi vuoden lopulla, vaikkakin hitaammin kuin se aiemmin ennusti. EKP:n viesti rahapolitiikasta pysynee todennäköisesti korostetun varovaisena, vaikka EKP on jo viestinyt pandemiaosto-ohjelmansa alasajosta. Keskuspankin on kyettävä paketoimaan viesti pehmeään pakettiin joulupukin konttiin, jotta markkinoiden tunnelma ei lässähdä ennen joulua.
Keskuspankkien päätöksillä on nykytilanteessa normaalia enemmän merkitystä, sillä sekä Yhdysvaltain että Euroopan keskuspankit ovat hiljattain uudistaneet rahapoliittiset strategiansa. Uusien strategioiden ytimessä on se, että inflaation jääminen tavoitetasosta on yhtä vahingollista kuin sen ylittäminen. Fed on korostanut myös, että se haluaa nähdä toteutuneen inflaation ylittävän jonkin aikaa tavoitetasonsa kompensoidakseen aiemman, liian hitaan inflaation. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa sitä, että kun korkoja aletaan nostamaan myöhemmin, niitä joudutaan nostamaan enemmän ja pidempään inflaation hillitsemiseksi.
Fedin omien mallien perusteella keskuspankki on jo nyt myöhässä rahapolitiikan kiristämisessä, vaikka jättäisimme huomiotta massiiviset osto-ohjelmat, jotka tekevät rahapolitiikasta huomattavasti kevyempää kuin pelkästään ohjauskoron perusteella voisi päätellä. Näin ollen keskuspankki ottaa tietoisen riskin siitä, että se joutuu toteuttamaan ohjauskoron nostot tilanteessa, jossa talouskasvu on jo hidastumassa ja inflaatio pysyttelee sitkeästi koholla. Rahapolitiikka vaikuttaa inflaatioon viiveellä, joten on olemassa myös riski, että korkoja joudutaan nostamaan enemmän kuin siinä tapauksessa, että kiristys olisi aloitettu aiemmin.
Fedin nykyinen rahapolitiikka on huomattavasti kevyempää kuin keskuspankin omien mallien mukaan olisi perusteltua 1)
1) Keskimääräisen inflaatiosäännön laskelmat perustuvat Fedin keskustelupaperiin nro 2020-068, johon nojaavan analyysin on Varmassa tehnyt Hamed Salehi.
Hitaasta käynnistymisestä huolimatta uskomme, että korkoja nostetaan melko maltillisesti. Markkinat hinnoittelevat nyt, että Fedin ohjauskorko olisi vuoden 2023 lopussa selvästi alle kaksi prosenttia. Ekonomistien konsensusennusteisiin nojaavat Fedin mallit ennakoivat korkotason olevan vain hieman tätä korkeampi, sillä mallit reagoivat hyvin hillitysti kiihtyvään inflaatioon tai täystyöllisyyteen. Myös korkea velkaantuminen ja sijoitusmarkkinoiden mahdolliset reaktiot tekevät keskuspankeista varovaisia. Kohonneesta inflaatiosta huolimatta Yhdysvaltain ohjauskoron nousu aiempien kiristyssyklien tasoille vaikuttaisi näin ollen hyvin epätodennäköiseltä. Myös euroalueella talletussäästäjien polku kohti positiivia rahamarkkinakorkoja näyttää yhä kiviseltä.
Jarkko Soikkeli
Sijoitusjohtaja
Hamed Salehi
Kvantitatiivinen analyytikko
Työeläkeyhtiö Varma