Tuoreet tutkimustulokset osoittavat, että koronapandemian aikaiset poikkeusolot ovat monella tavalla heijastuneet nuorten elämään ja hyvinvointiin. Nuorisotutkimusverkoston kysely osoittaa, että nuorten tyytyväisyys elämään on laskenut merkittävästi pandemian aikana. Yhtä matalaa elämään tyytyväisyyden tasoa (kouluarvosanana mitattu keskiarvo 8,0) ei ole koskaan aiemmin mitattu nuorisobarometrien historiassa. Koronakriisi on lisännyt myös yksinäisyyden, ahdistuneisuuden ja muiden mielenterveyden haasteiden kokemuksia nuorilla (Lapset, nuoret ja koronakriisi, Valtioneuvoston julkaisuja 2, 2021).
Kielteisiä kehityskulkuja on havaittu myös nuorten työhyvinvoinnissa. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -tutkimus osoittaa, että etenkin nuorilla työntekijöillä (tutkimuksessa alle 36-vuotiailla), työhyvinvointi on heikentynyt pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna. Nuoret kokevat aiempaa vähemmän työn imua, ja samalla nuorten työuupumus on lisääntynyt.
Huolestuttavia signaaleja nuorten työkyvyn tilasta on havaittu jo ennen koronapandemiaakin. Viimeisin Tilastokeskuksen työolotutkimus osoittaa, että nuorten naisten arviot omasta työkyvystään ovat heikentyneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Mielenterveyden häiriöt ovat yhä useammin nuorten työkyvyttömyyden taustalla. Vuonna 2019 lähes 40 prosenttia alle 35-vuotiaiden sairauspoissaolokausista oli mielenterveysperusteisia (Kela 2020). Viime vuonna yli 1 800 alle 35-vuotiasta siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle (ETK, 2021).
Miten tukea nuoria työntekijöitä työpaikalla? Keinoja on monia!
Riittävä perehdytys, säännöllinen vuorovaikutus sekä esihenkilöltä ja työtovereilta saatava palaute ja tuki ovat avainasemassa, jotta nuori kiinnittyy sujuvasti osaksi työyhteisöään. Yhteisöllisyyden rakentamiseen kannattaa panostaa, myös tässä ajassa, jolloin moni nuori aloittaa työuraansa poikkeuksellisesti etätöissä ja erilaisten sähköisten yhteydenpitokanavien välityksellä. Työhön liittyvien voimavarojen vahvistaminen tukee tutkitusti työkykyä.
Esihenkilönä voit vahvistaa nuoren työhyvinvointia ja työkykyä esimerkiksi seuraavasti:
- Huolehdi riittävästä työhön, työympäristöön ja työyhteisöön perehdyttämisestä.
- Tunnista nuoren työntekijän vahvuudet ja tue nuoren uskoa omiin kykyihin. Oman osaamisen ja vahvuuksien hyödyntäminen motivoi ja heijastuu myönteisesti työsuoritukseen.
- Kannusta nuorta kysymään apua pulmallisissa tilanteissa sekä kertomaan rohkeasti omia ideoitaan työn kehittämiseen. Tutkitusti hyvät vaikutusmahdollisuudet edistävät työkykyä.
- Muistuta nuorta myös realistisesta työotteesta ja armollisuudesta itseä kohtaan: heti työuran alussa ei voi, eikä tarvitsekaan, osata ja hallita työtä kokonaisuudessaan. Osaaminen karttuu pala palalta – myös yhdessä tehden ja oppien.
- Pohtikaa yhdessä keinoja työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitoon. Myös omasta työkyvystä huolehtiminen on keskeinen työelämätaito.
Tuota pikaa starttaava kesätyökausi tarjoaa nuorille hyviä mahdollisuuksia työelämätaitojen vankistamiseen. Hyvät ensimmäiset kokemukset työelämästä luovat vahvan pohjan nuorten työuralle ja työkyvylle – nämä avaimet hyvien kokemusten rakentamiseen ovat vahvasti työpaikoilla!
Auli Airila
Auli Airila työskentelee tutkimuspäällikkönä Varman työkykypalveluissa. Aulia innostaa työkykyyn vaikuttavien tekijöiden tutkiminen sekä tutkitun tiedon hyödyntäminen vaikuttavien työkykyä edistävien palveluiden kehittämisessä.