Työelämään takaisin palaaminen ei ole mutkattominta silloin, kun taustalla on terveydentilan alenema ja työttömyys. Uusi potentiaalinen työnantaja saattaa helposti pohtia terveydentilan aleneman vaikutuksia työnhakijan työkykyyn, työssä pärjäämiseen ja työkyvyttömyydestä mahdollisesti aiheutuviin kustannuksiin.
Liian vähälle huomiolle on jäänyt se, että vuodesta 2017 alkaen osatyökykyisellä työnhakijalla on ollut mahdollisuus pyytää TE-toimistosta todistus, jonka tarkoituksena on helpottaa osatyökykyisen työnhakijan työllistymistä suurtyönantajille. Suurtyönantajia ovat ne työnantajat, joiden palkkasumma vuodessa on yli 2 miljoonaa euroa. Jos osatyökykyinen työntekijä tulee työkyvyttömäksi, hänen työkyvyttömyyseläkkeensä ei vaikuta suurtyönantajan maksuluokkaan, jos hän on ollut työsuhteen alkaessa merkittynä TE-toimiston asiakastietojärjestelmään osatyökykyisenä työnhakijana ja tuosta merkinnästä saatavan todistuksen antamisesta on kulunut työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumaan enintään viisi vuotta.
Käytännössä todistuksen voi saada, kun esittää TE-toimistolle lääkärinlausunnon tai -todistuksen sairaudesta tai vammasta, joka vaikuttaa mahdollisuuksiin saada työtä. TE-toimisto antaa todistuksen työllistyvälle työnhakijalle, ja työnhakija toimittaa todistuksen työnantajalleen työsuhteen alussa. Työnantaja säilyttää saamansa todistuksen ja toimittaa sen tarvittaessa työeläkevakuutusyhtiölle. Todistus voidaan antaa myös palkkatukityötä varten.
Blogia varten haastattelemamme Pohjois-Savon TE-toimiston työkykykoordinaattorit Marjaana Pitkänen-Pääkkönen ja Sari Hoffren kertoivat, että valtakunnallisestikin tarkasteltuna mahdollisuutta todistukseen käytetään kovin vähän siitäkin huolimatta, että todistuksesta saatava hyöty on molemminpuolinen. Ne, jotka todistusta ovat pyytäneet ja työnhaussa hyödyntäneet, ovat kertoneet todistuksen madaltaneen suurtyönantajien rekrytointikynnystä, kun työnantajan ei tarvitse miettiä mahdollisen työkyvyttömyyseläköitymisen taloudellisia vaikutuksia. Pääkkösen ja Hoffrenin toive onkin, että tietoisuus asiasta lisääntyisi ja mahdollisuutta käytettäisiin nykyistä huomattavasti enemmän.
Jos työttömäksi joutuvalla henkilöllä on työkyvyn alenemaa, kannattaa hänen mahdollisimman varhain todistuksen lisäksi selvittää myös oikeus työeläkevakuuttajan ammatilliseen kuntoutukseen eli työeläkekuntoutukseen. Mitä aikaisemmin ollaan liikkeellä, sen parempi. Jos kuntoutusoikeuden selvittely alkaa vasta ansiosidonnaisen työttömyysturvan päättyessä, on työstä poissaoloa ehtinyt kertymään ja työhön paluuseen liittyvää kuntoutusuunnitelman työstöaikaakin on menetetty. Lisäksi kannattaa huomioida, että työeläkekuntoutuksen edellytyksissä on myös työelämään vakiintuneisuuden kriteeri: yli 2–3 vuoden työttömyysajan myötä vakiintuminen työelämään arvioidaan yleensä katkenneeksi, ja tässä tilanteessa kuntoutuksen mahdollisuutta ei enää ole.
Sekä ammatillinen kuntoutus että TE-toimiston todistus osatyökykyiselle työnhakijalle ovat oivallisia keinoja tukea työelämään paluuta tai työelämässä pysymistä. TE-toimiston työkykykoordinaattorit sekä Varman työkykyasiantuntijat neuvovat mielellään, jos työnhakijana tai työnantajana pohdit todistuksen saamisen mahdollisuutta tai kuntoutusoikeuden selvittämistä.
Lisätietoa
Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamalli
Työkyvyttömyyseläkkeitä rahoitetaan Suomessa ns. maksuluokkamallilla, joka koskee yksityisalojen työeläkevakuutuksen (TyEL) piirissä olevia suuria työnantajia, joiden vuoden aikana maksamat palkat ovat yhteensä vähintään 2 125 500 euroa. Kunnallisessa ja valtion eläkejärjestelmässä on käytössä omat vastaavat mallinsa työkyvyttömyyseläkemaksun määrittelyyn.
Suurtyönantajan maksuluokka määräytyy työntekijöiden työkyvyttömyyseläke-kustannusten perusteella vaikuttaen myös työnantajan työeläkemaksun suuruuteen. Mitä enemmän on työkyvyttömyyskustannuksia, sitä korkeampi on maksuluokka ja työkyvyttömyyseläkemaksu. Mitä vähemmän on työkyvyttömyyskustannuksia, sitä matalampi maksuluokka. Maksuluokkamalli ei koske pieniä työnantajia.
Työvoimahallinnon tuki työllistymiseen
- Työvoimapalveluissa otetaan huomioon vammasta tai sairaudesta johtuva erityinen palvelutarve.
- Todistus osatyökykyiselle työnhakijalle voi edesauttaa suurtyönantajalle työllistymisessä.
- TE-toimen tehtäviin kuuluu opastaa ja neuvoa työttömän työ- ja toimintakyvyn selvittelyissä sekä ohjata työnhakija tarvittaessa ammatilliseen kuntoutukseen.
Työeläkekuntoutus
Työntekijällä tai yrittäjällä on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, kun
- ikä on alle alimman vanhuuseläkeiän
- sairaus aiheuttaa uhkan joutua lähivuosina työkyvyttömyyseläkkeelle ja ammatillisella kuntoutuksella voidaan tätä uhkaa siirtää tai estää
- työsuhde voimassa tai sen päättymisestä ei ole kulunut yli 2-3 vuotta
- työansioita on viiden vuoden ajalta yhteensä vähintään 36 820,43 euroa (v. 2021 indeksissä)
- oikeutta kuntoutukseen ei ole tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen perusteella.
Mira Turunen
Mira Turunen työskentelee työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä. Mira tekee työtä asiakasyritysten parissa pääasiassa Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Hänellä on kokemusta työkykyjohtamisesta, työkyvyttömyysriskien hallinnasta ja ammatillisesta kuntoutuksesta niin suurtyönantajan, työeläkeyhtiön kuin palveluntuottajankin näkökulmasta. Mira on kiinnostunut työelämän muutosten vaikutuksista työkykyyn ja innostuu siitä, kun pääsee ymmärryttämään asiakasyritysten johtoa, HR:ää ja esihenkilöitä työkykyjohtamisesta ja työkyvyttömyysriskien hallinnasta.
Anne Korhonen
Anne Korhonen toimii Varmassa kuntoutuspalvelupäällikkönä. Hänellä on 15 vuoden kokemus ammatillisesta kuntoutuksesta sekä asiantuntija- että esimiestyön näkökulmasta. Annea kiinnostaa työkykyyn ja työurien tukemiseen liittyvät asiat. Myös työeläkekuntoutuksen kehittäminen entistä tuloksekkaampaan suuntaan on lähellä Annen sydäntä.