Keskustelumme virikkeenä oli TAT:n tuore tulevaisuusraportti, jossa liki 15 000 nuorta kuvasi työelämäodotuksiaan.
Raportti osoitti, että esimerkiksi nuoren kasvuympäristö, vanhempien koulutustausta ja työssäkäynti heijastuvat nuoren jatkokoulutustoiveisiin sekä työelämäodotuksiin. Esimerkiksi merkittävästi suurempi osa (14 %) niistä nuorista, joiden vanhemmista kumpikaan ei käynyt töissä, ei uskonut löytävänsä työelämästä itselleen sopivaa paikkaa verrattuna niihin nuoriin (6 %), joiden kumpikin vanhempi oli töissä. Raportin havainnot tukevat THL:n kansallisen syntymäkohortti 1987 -tutkimuksen tuloksia: lapsuusajan elinolosuhteet vaikuttavat merkittävästi nuorten kouluttautumiseen, työelämään siirtymiseen sekä hyvinvointiin. Valtaosalla nuorista asiat ovat hyvin, mutta monet ongelmat kasautuvat osalle nuorista.
Mitä voisimme tehdä, jotta erilaisista lähtökohdista ponnistavilla nuorilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet kurkotella kohti omia unelmiaan?
Decin ja Ryanin itseohjautuvuusteoria tarjoaa tähän oivallisen viitekehyksen. Teoria olettaa, että ihmisen toimintaa ohjaa kolme keskeistä psykologista perustarvetta: omaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteisöllisyys. Kun nämä kolme perustarvetta toteutuvat, vahvistuu yksilön sisäinen motivaatio ja hyvinvointi. Myös tutkimukset tukevat teorian olettamuksia.
Mitä perustarpeiden täyttäminen sitten käytännössä edellyttäisi työpaikalla?
1. Tue nuoren omaehtoisuutta
Kokemus omaan työhön vaikuttamisesta sekä itselle merkityksellisten asioiden edistämisestä motivoi. On tärkeää, että nuorella työntekijällä on päätäntävaltaa omassa työssään ja, että hän kokee tulevansa kuulluksi. Luota nuoreen ja anna hänelle vastuuta!
Nuoret odottavat työltään merkityksellisyyttä sekä mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen. Tilastokeskuksen Työolotutkimus osoitti, että peräti 71 % 25-34 -vuotiaista naisista pitää itsensä kehittämistä erittäin tärkeänä työssään, kun keskimäärin palkansaajilla vastaava osuus on 58 %. Samanaikaisesti nuoret arvostavat omaa vapaa-aikaansa erittäin paljon. On hyvä antaa nuorelle valinnan vapautta työn sallimissa rajoissa, esimerkiksi erilaisin työaikajoustoin.
Omaehtoisuus ei tietenkään tarkoita täydellistä riippumattomuutta toisista tai esihenkilön asettamista työn tavoitteista. Olennaista on yksilön tunne siitä, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa silloinkin, kun kyseessä on muiden toiveista kumpuavan tehtävän tekeminen.
2. Vahvista nuoren kyvykkyyden tunnetta
Kyvykkyys rakentuu kokemuksesta siitä, että selviytyy työssään ja saa asioita aikaan. Työuransa alussa oleva nuori voi kokea itsensä epävarmaksi, ja työ voi ajoittain tuntua hallitsemattomalta. Tärkeää on vahvistaa nuoren kokemusta onnistumisistaan ja vahvuuksistaan: anna nuorelle säännöllisesti palautetta ja tee nuoren hyvät työsuoritukset näkyväksi. Sanoita nuoren vahvuuksia konkreettisin esimerkein: Olitpa sinä kekseliäs asiakkaan haasteen ratkaisemisessa! Kiitos sinnikkyydestäsi - jatka samaan malliin! Huomasitko, miten mukavasti asiakas reagoi, kun osoitit hänelle ymmärrystä?
Nuorelle on hyvä teroittaa myös sitä, että olennaista on kyky ja halu oppia, ei niinkään se, mitä tällä hetkellä osaa - oppimishalu ja into kantavat pitkälle tulevaisuuden työelämässä. Työkyvyn näkökulmasta myös oman työhyvinvoinnin edistäminen on tärkeä työelämätaito.
3. Rakenna yhteisöllisyyttä - liitä nuori osaksi työyhteisöä
Kokemus osallisuudesta, yhteisöön kuulumisesta sekä arvostuksesta on kolmas perustarve, jonka täyttyminen tukee motivaatiota ja työhyvinvointia. Nuoren sujuva kiinnittyminen työhön ja työyhteisöön on tärkeää: se vaikuttaa tutkitusti muun muassa työpaikkaan sitoutumiseen, osaamisen kehittymiseen, työsuoritukseen ja hyvinvointiin.
Korona-aika ja etätyö ovat haastaneet erityisesti nuorten työhyvinvointia, mikä on ilmennyt myös muita työntekijöitä suurempina epäreiluuden kokemuksina työssä. Yhteisöllisyyden vahvistaminen myös ilman fyysistä yhdessäoloa on tärkeää, jotta työelämän tulokkaiden kokemus työyhteisöön kuulumisesta vahvistuu. Esihenkilöllä on keskeinen rooli hyvän työilmapiirin ja me-hengen rakentamisessa, mutta samalla se on kaikkien tiimin jäsenten vastuulla. Kaikkien rooli on tärkeä esimerkiksi uuden työntekijän toivottamisessa tervetulleeksi tiimiin, yhteisen keskustelun synnyttämisessä sekä työstä että tilan luominen vapaamuotoisille kohtaamisille.
Näiden kolmen psykologisen perustarpeen täyttäminen työpaikalla vaikuttaa suhteellisen simppeliltä, eikö? Itse asiassa niiden edistämisen tulisi olla osa päivittäistä esihenkilötyötä sekä jokaisen työyhteisötaitoja!
Varma on monin tavoin mukana tukemassa nuorten työntekijöiden työelämään kiinnittymistä. Tässä kaksi tärppiä:
- Hyvää työtä nuori -tapahtuma 29.9.klo 12 alkaen. Tapahtumassa haetaan konkreettisia ratkaisuja nuorten hyvinvoinnin ja työkyvyn tukemiseen ja työelämään kiinnittymiseen.
- Nuoret työelämään -ohjelma: Varman ja Vamoksen yhteishanke, jossa tuetaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistymistä. Hankkeessa on mukana useita Varman asiakasorganisaatioita.
Lue lisää:
Deci, E.L. & Ryan, R.M. (2000). The “What” and “Why” of Goal Pursuits: Human Needs and the Self-Determination of Behavior. Psychological Inquiry, 11 (4), 227-268.
van den Broek, A. et al. (2016). A review of self-determination theory’s basic psychological needs at work. Journal of Management, 42 (5), 1195-1229.
Auli Airila
Auli Airila työskentelee tutkimuspäällikkönä Varman työkykypalveluissa. Aulia innostaa työkykyyn vaikuttavien tekijöiden tutkiminen sekä tutkitun tiedon hyödyntäminen vaikuttavien työkykyä edistävien palveluiden kehittämisessä.