Tutkimukset osoittavat, että erilaisten - esimerkiksi yksilö- ja työyhteisötason - toimenpiteiden, yhdistäminen on vaikuttavaa. Myös toiminnan suunnitelmallisuus, oikea-aikaisuus sekä eri toimijoiden välinen yhteistyö ovat avainasemassa pitkäaikaisten vaikutusten saamiseksi.
Riskiperusteisuus on vaikuttavuudessa keskeistä
Työeläkevakuuttajat toteuttavat osana vakuutusliiketoimintaansa työkyvyttömyysriskin hallintaa, jonka tavoitteena on vähentää työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia. Keskeinen osa toiminnan vaikuttavuuden varmistamista on riskiperusteisuus.
Eläkevakuuttajan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että toimintaa ja tukea painotetaan niihin yrityksiin ja ryhmiin, joissa työkyvyttömyysriskit ovat suurimmat. Riskiperusteisuuden toteutuminen edellyttää työkyvyttömyysriskin määrän ohella sen luonteen ymmärtämistä.
Työeläkeyhtiöitä valvovan Finanssivalvonnan mukaan työeläkevakuuttajan rooli työkyvyttömyyden ehkäisyssä on ohjata asiakasorganisaatioita ymmärtämään, mitkä tekijät aiheuttavat työkyvyttömyyttä ja millaisilla toimenpiteillä riskejä voidaan hallita.
Ajantasainen tilannekuva, viestinnän keinot merkityksellisiä - tuuppauksesta vaikuttavuutta?
Riskiperusteisuuden ohella eläkeyhtiön toiminnan vaikuttavuutta voidaan tarkastella muistakin näkökulmista, erityisesti kun otetaan huomioon eläkeyhtiön rooli, joka korostaa asiakkaiden ohjaamista ja neuvontaa eikä varsinaisten toimenpiteiden tekemistä.
Ensinnäkin asiakkaan tilanteen ymmärtäminen korostuu. On tärkeä ymmärtää toimialan ja työn muutoksen erityispiirteet ja yrityksen työkykyjohtamisen taso. Yritystä ei esimerkiksi kannata ohjata toiminnan hienosäätöön, jos perusasiat eivät ole kunnossa.
Myös viestinnällä on keskeinen merkitys. Se, mitä, kenelle ja miten viestitään, on hyvä määritellä huolella. Esimerkiksi rakennusmiestä tai rekkakuskia ei puhuttele samanlainen työkykypuhe kuin koodaria tai konsulttia.
Pelkkä tieto harvoin riittää oikeansuuntaisen toiminnan aikaansaamiseen ja näin vaikuttavuuteen. Tieto on kyettävä esittämään tavalla, joka johtaa toimintaan. Yksi mahdollisuus on käyttää Daniel Kahnemanin ajatuksiin perustuvia "tuuppauksen" (nudging) menetelmiä.
Asiakkaat kokevat Varman vaikuttavaksi työkyvyn kumppaniksi
Yhtenä osana oman toimintamme arviointia kartoitimme alkuvuonna asiakasyritystemme näkemyksiä siitä, miten olemme onnistuneet tukemaan heitä työkyvyttömyysriskin hallinnassa.
Tulosten mukaan 92 prosenttia vastaajista arvioi, että ymmärrys työkykyyn vaikuttavista tekijöistä heidän organisaatiossaan on lisääntynyt vähintään jossakin määrin. Vastaajista 91 prosenttia koki, että heidän ymmärryksensä vaikuttavista työkyvyttömyysriskin hallinnan keinoista on lisääntynyt. Varma on siis varsin hyvin pystynyt vaikuttamaan juuri niissä asioissa, jotka Finanssivalvonnan ohjeistuksen mukaan ovat eläkevakuuttajan tehtäviä.
Tuloksemme ovat rohkaisevia koko eläkealan kannalta. On tärkeää, että eläkealan toimijat etsivät jatkuvasti vaikuttavampia tapoja toimia omassa roolissaan työkyvyttömyyden ennaltaehkäisemiseksi.
Auli Airila
Auli Airila työskentelee tutkimuspäällikkönä Varman työkykypalveluissa. Aulia innostaa työkykyyn vaikuttavien tekijöiden tutkiminen sekä tutkitun tiedon hyödyntäminen vaikuttavien työkykyä edistävien palveluiden kehittämisessä.
Pauli Forma
Pauli Forma on työuransa aikana työskennellyt eri tehtävissä työeläkealalla ja tutkimusorganisaatioissa. Paulin keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat olleet työkyky, työkyvyn tukeminen sekä toimintaympäristön muutos. Ajankohtaisia näkökulmia tällä hetkellä ovat megatrendien vaikutukset työelämään sekä työkyvyttömyysriskeihin ja niiden hallintaan. Työn ulkopuolella Pauli harrastaa liikuntaa, lukemista, kirjoittamista ja ruoanlaittoa.