Työajat vaikuttavat tutkitusti työkykyyn. Tutkimuksissa on tunnistettu useita kuormittavia työaikapiirteitä, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia terveyteen ja työkykyyn. Etenkin vuorotyöhön voi liittyä terveysriskejä, mutta myös asiantuntijatyössä on useita kuormittavia työaikapiirteitä. Työaikoihin liittyvää kuormitusta voi kuitenkin hallita - yhteisöllisesti ja yksilöllisesti.
1. Kartoita ja tunnista työaikaan liittyvät riskit
Työpaikalla on tärkeä tunnistaa työaikaan liittyvät kuormitustekijät. Kuormittavat työaikapiirteet voivat liittyä esimerkiksi työajan pituuteen, vuorokauden aikaan, työn intensiteettiin tai palautumiseen. Tehdäänkö teidän työpaikallanne pitkiä työvuoroja? Sisältääkö työ ilta-, yö- tai viikonlopputyötä? Kuinka paljon työssä on peräkkäisiä pitkiä työjaksoja tai lyhyitä työvuorojen välisiä palautumisjaksoja? Esimerkiksi näitä työaikojen kuormittavia piirteitä tulee tunnistaa, jotta työntekijöiden työkykyä voidaan edistää. Kun tunnistimme omassa tutkimuksessamme henkilökohtaisten avustajien kuormittavia työaikapiirteitä, on työnantajilla paremmat mahdollisuudet tukea avustajien työkykyä.
Työterveyslaitoksen liikennevalomalli on hyvä työkalu työn kuormitustekijöiden arviointiin erityisesti jaksotyössä.
2. Luokaa toimivia työaikakäytäntöjä - yhdessä
Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin vähentävät tutkitusti sairauspoissaoloja ja mielenterveysoireita. Siksi toimivia työaikoja sekä työvuorosuunnittelua kannattaa rakentaa työpaikalla yhdessä. Yhteisiä pelisääntöjä ja toimintatapoja tarvitaan myös työajan ja keskeytysten hallintaan, mikä korostuu etenkin asiantuntijatyössä.
3. Huomioi töiden erilaisuus ja yksilölliset ratkaisut
Työaikahaasteet voivat olla erilaisia erilaisissa töissä. Esimerkiksi vuorotyön ja asiantuntijatyön kuormitustekijät poikkeavat osin toisistaan. Samalla on hyvä muistaa, että kuormittuminen on yksilöllistä. Esimerkiksi vuorotyö voi soveltua monelle hyvin ilman terveyshaittoja.
Mahdollisuuksien mukaan on hyvä luoda yksilöllisiä ratkaisuja erityisesti työkyvyn haasteissa. Esimerkiksi työn muokkaus voi tukea työkykyä. Työaikajoustot, työajan lyhentäminen, työn tauottaminen ja työn uudelleen organisointi ovat esimerkkejä työn muokkauksen keinoista.
4. Myös yksilöllä on useita vaikutuskeinoja
Jokaisella meillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhyvinvointiimme ja löytää keinoja myös työaikojen kuormittavuuden hallintaan. Tärkeää on huolehtia omasta palautumisesta päivittäin, ei ainoastaan vapaapäivinä tai loma-aikoina. Työn tauottaminen on tarpeen työpäivän aikana. Omilla työtavoilla voi vaikuttaa myös esimerkiksi keskeytysten hallintaan työssä. Myös riittävä vastapaino työlle on tärkeää. Palautumista tukevat myös terveelliset elintavat: riittävä uni ja lepo, monipuolinen ravinto sekä liikunta. Mahdolliset työkyvyn haasteet on hyvä ottaa puheeksi riittävän varhain, esimerkiksi keskustelemalla esihenkilön, työkavereiden tai työterveyshuollon kanssa, ja pyrkiä yhdessä löytämään ratkaisuja pulmakohtiin.
Tukea työkykyasioihin
Varman asiantuntijat ja erilaiset digitaaliset palvelumme ovat asiakasorganisaatioidemme apuna työkykyasioissa. Esimerkiksi Varma Akatemiasta löydät uunituoreet kurssit kuormittavien työaikapiirteiden hallintaan sekä vuorotyössä että asiantuntijatyössä.
Auli Airila
Auli Airila työskentelee tutkimuspäällikkönä Varman työkykypalveluissa. Aulia innostaa työkykyyn vaikuttavien tekijöiden tutkiminen sekä tutkitun tiedon hyödyntäminen vaikuttavien työkykyä edistävien palveluiden kehittämisessä.