1) Työkyvyttömyyseläkkeiden kehitystä seurataan mielenkiinnolla. Koronavuosina työkyvyttömyyseläkkeiden hakemukset pysyivät maltillisella tasolla. Vuonna 2021 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi koko järjestelmän tasolla ennätyksellisen vähän ihmisiä. Vuoden 2022 ensimmäisellä kvartaalilla Varmaan tulleet hakemukset lisääntyivät 7 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan nähden, mutta myöhemmin kasvu on tasaantunut.
ETK.fi: Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi ennätyksellisen vähän ihmisiä
Varman tammi-maaliskuun 2022 tulos: Vakavaraisuus säilyi vahvana epävakaassa markkinassa
2) Työeläkekuntoutuksen hakemusmäärät ovat laskussa. Taustalla vaikuttaa osaltaan ratkaisulinjan tarkentuminen painottamaan työkyvyn menetyksen todennäköistä uhkaa sekä muiden työssä jatkamisen tuen mahdollisuuksien käyttäminen. Näitä keinoja ovat esimerkiksi osasairauspäiväraha sekä työkokeilu työterveyshuollon päätöksellä. Kuntoutuksen eri sidosryhmät odottavat mielenkiinnolla, mihin työeläkekuntoutuksen volyymi jatkossa asettuu.
Varman osavuosiraportin Q1/2022 esitysmateriaali
3) Hakemusten hylkäysosuudet sekä ammatillisessa kuntoutuksessa (37 % 2021) että työkyvyttömyyseläkkeissä (34 % 2021) ovat korkeat. Kuntoutuksen osalta hylkäysosuus on tänä vuonna edelleen noussut. Korkeat hylkäysosuudet kertovat, että työelämässä on työntekijäryhmiä, joilla on työssä jatkamiseen liittyviä ongelmia, joita he pyrkivät ratkaisemaan hakemalla työeläkejärjestelmän etuuksia, joihin he eivät kuitenkaan ole oikeutettuja. Tulemme julkaisemaan analyysejä hylkäystematiikasta myöhemmin tänä vuonna.
ETK.fi: Hylättyjen työeläkekuntoutushakemusten osuus kasvanut
ETK.fi: Työkyvyttömyyseläkehakemusten ratkaisut vuonna 2021
4) Mielenterveyden häiriöiden osuus Kelan sairauspäivärahakausien takana on nousussa viime vuoden datan perustella. Työeläkejärjestelmässä mielenterveyden häiriöt ovat merkittävin syy työkyvyttömyyden taustalla, joskin ero tuki- ja liikuntaelinten sairauksien osuuteen on pieni. Nuorilla mielenterveyden problematiikka on erityisen huolestuttava. Mielenterveysteema on näin ollen ohittamaton teema suomalaisen työelämän kehittämisessä lähivuosina.
Kelan blogi: Mielenterveyden häiriöihin perustuvien sairauspäivärahapäivien määrä kasvaa taas
5) Keskustelu työterveyshuollosta käy vilkkaana. Keskustelu alkoi työterveyshuollon sairaanhoitopalveluista, mutta on laajentunut myös ennaltaehkäisyn puolelle käsittelemään mm. sitä, onko työterveyshuolto muuttunut riittävästi työelämän muutoksen mukana. Eläkevakuuttajan näkökulmasta keskeistä on yhteistyö työterveyshuollon ja eläkeyhtiön välillä.
6) Markkinoille on tullut ja tulee uusia työkykypalveluja tarjoavia toimijoita ja palveluja. Työterveyshuoltopalvelua tarjoavat yhtiöt kehittävät uutta työkyvyttömyyteen liittyvää liiketoimintaa ja uudet yritykset tarjoavat myös esimerkiksi mielenterveyteen liittyvää tukipalvelua. Näyttää siltä, että työkyvyttömyyden ennaltaehkäisy markkinoistuu.
7) Yksilön vastuuta omasta työkyvystään huolehtijana herätellään monin tavoin. Tätä tukee kehittyvä hyvinvointiteknologia sekä sisällöt esimerkiksi työkyvyn ylläpitämisestä, unesta ja palautumisesta eri medioissa. Työpaikoilla toteutettava hyvinvointiteknologialla mittaaminen on nykyisellään valtaosaltaan pistemäistä, eikä toistuvaa tai jatkuvaa. Toisaalta kuluttajilla on omia laitteita niin, että hyvinvointiteknologiaa on monessa ranteessa tai sormessa, mutta saadaanko siitä työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn liittyvät hyödyt irti?
Työterveyslaitos: Puettavan teknologian hyödyntäminen työterveyshuolloissa ja työpaikoilla
8) Työeläkeyhtiöiden roolia työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyssä tulisi selkeyttää. Nykyisellään toiminta on luonteeltaan ohjaavaa ja perustuu vakuutusliiketoimintaan niveltyvään riskienhallintaan. Työkyvyttömyysriskin hallinnan säätäminen työeläkeyhtiöiden lakisääteiseksi tehtäväksi julkisen sektorin tapaan selkeyttäisi työeläkeyhtiöiden roolia.
9) Digitalisaation hyödyntäminen jää työkyvyttömyysriskin hallinnassa puolitiehen. Sosiaali- ja terveystiedon toisiolaki ei tue vaikuttavaa tiedolla johtamista. Valtakunnallinen näkymä työkyvyttömyyden kokonaiskuvasta laahaa jäljessä ja hajautuu eri toimijoiden eri tahtisiin julkaisuihin. Myönteistä kokonaiskuvan ylläpitämistä on mm. Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelu.
Tebatti: Työkyvyttömyyden ennaltaehkäisy vaatii datasiilojen purkamista
Työterveyslaitos: Työelämätieto-palvelu
10) Vaikuttavuus säilyy työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä ja työkyvyn tukemista koskevan keskustelun keskiässä. Työterveyslaitoksen tutkijoiden ansiokas koonnos teemasta kertoo, minkälaisten toimenpiteiden taustalla on tutkimusten mukaan vaikuttavuutta. Työeläkeyhtiöiden toiminnan vaikuttavuutta varmistaa ennen kaikkea riskiperusteisuus.
Työkyvyn tuen vaikuttavuus Tutkimuskatsaus työkyvyn tukitoimien työkyky- ja kustannusvaikutuksista
Edellä pohditut teemat osoittavat, että työkykyyn ja työkyvyttömyyteen liittyvät teemat elävät ajassa. Keskeinen huolenaihe on se, miten eri toimijoihin pirstaloitunut järjestelmä kykenee ketterästi sopeutumaan muuttuvan työelämän ja työkyvyttömyysproblematiikan haasteisiin. Tulisi varmistaa, että digitalisaation hyödyt saataisiin täysimääräisesti käyttöön. Työkyvyttömyyttä tulisi myös tarkastella kokonaisvaltaisesti ilmiönä, eikä eri tahoille jakautuvina osaongelmina.
Pauli Forma
Pauli Forma on työuransa aikana työskennellyt eri tehtävissä työeläkealalla ja tutkimusorganisaatioissa. Paulin keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat olleet työkyky, työkyvyn tukeminen sekä toimintaympäristön muutos. Ajankohtaisia näkökulmia tällä hetkellä ovat megatrendien vaikutukset työelämään sekä työkyvyttömyysriskeihin ja niiden hallintaan. Työn ulkopuolella Pauli harrastaa liikuntaa, lukemista, kirjoittamista ja ruoanlaittoa.