Monen yrityksen työkyvyn tuen keinovalikoimasta puuttuu vielä työkokeilu työterveyshuollon kuntoutuspäätöksellä. Tämä huonosti tunnettu ja vähän hyödynnetty mahdollisuus on hyvä lisä muiden varhaisempien tukikeinojen (esim. työnantajan toimesta tehtävät työjärjestelyt, työn muokkaus, osasairauspäiväraha) listaan. Se sopii tilanteisiin, joissa työterveyshuollon arvion mukaan työeläkeyhtiön tukeman ammatillisen kuntoutuksen myöntämisen edellytykset eivät täyty, mutta varhaisen tuen tarve työssä jatkamiseksi tai työhön palaamiseksi on työterveyshuollossa havaittujen työkykyongelmien vuoksi kuitenkin olemassa.
Työeläkeyhtiön ammatillisen kuntoutuksen myönteinen päätös edellyttää, että sairaudesta johtuva työkyvyttömyyden uhka on todennettu ja hakijalla on todennäköinen työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen riski seuraavan viiden vuoden aikana. Työkokeilu työterveyshuollon kuntoutuspäätöksellä on puolestaan tarkoitettu varhaisen vaiheen kuntoutustoimenpiteeksi. Työeläkekuntoutuksen hakeminen ja siitä saatu hylkäävä päätös ei ole edellytys, mutta ei myöskään este työterveyshuollon kuntoutuspäätöksellä toteutettavalle työkokeilulle.
Blogia varten haastattelemamme Kelan erikoissuunnittelijan Marjut Hevosmaan mukaan kuntoutusrahan myöntäminen työterveyshuoltolain mukaisen työkokeilun ajalta edellyttää muun muassa sitä, että kuntoutusta annetaan työterveyshuollossa havaittujen työ- ja ansiokykyongelmien perusteella. Työterveyshuoltolain mukainen työkokeilu voidaan järjestää silloin, kun työterveyshuollossa on havaittu ongelmia työntekijän työkyvyssä ja työntekijän ansaintamahdollisuudet ovat niiden vuoksi heikentyneet, ja tähän haetaan työkokeilulla ratkaisuja. Lisäksi työkokeilu tulee suunnitella siten, että sen voidaan katsoa olevan kuntoutusta eli työkokeilun tulee toteutua kokonaan uusissa työtehtävissä tai siten, että työntekijän entisiä työtehtäviä on muutettu olennaisesti tai entisiin työtehtäviin tarvitaan erityisjärjestelyjä, esimerkiksi henkilökohtaisia apuvälineitä.
Työntekijän näkökulmasta työterveyshuoltolain mukainen työkokeilu on oiva mahdollisuus jatkaa työelämässä työkykyongelmista huolimatta. Sen avulla työntekijä saa mahdollisuuden kokeilla terveydentilalleen paremmin soveltuvaa tuottavaa ja mielekästä työtä, jossa on myös uuden oppimisen ja kehittymisen mahdollisuuksia. Työntekijä saa kokea ammatillisesti tärkeää merkityksellisyyden tunnetta sekä tunnetta työyhteisöön kuulumisesta. Myös toimeentulo säilyy.
Työnantajalle työterveyshuoltolain mukainen työkokeilu on hyvä keino tukea työntekijän työkykyä ja työssä jaksamista varhaisessa vaiheessa. Sillä pystytään ennaltaehkäisemään mahdollisia suurempia työkykyhaasteita ja työkyvyttömyyden pitkittymistä. Työnantaja saa työntekijän tärkeän työpanoksen hyödykseen. Työnantajalle on myös kannattavampaa pitää työntekijä työssä kuin sairauspoissaololla.
Joustavat ja työhyvinvointia edistävät johtamismallit ja työkulttuuri auttavat meitä jokaista jaksamaan työelämässä paremmin ja kauemmin. Kuten kaikissa työkyvyn tukitoimissa, on työpaikalla hyvä pohtia myös työkokeilun vaikuttavuutta ja sitä, mitkä tekijät tukevat vaikutusten pysyvyyttä. Työelämän muuttuessa myös työkyky ilmiönä muuttuu, ja tällöin on hyvä pysähtyä miettimään myös uudenlaisia keinoja ja toimintamalleja työkyvyn varmistamiseksi ja niihin hetkiin, jos työkyky alkaa horjumaan.
Kelan kuntoutusrahan myöntämisedellytyksiä koskevat tiedot on saatu Kelasta. Lisätietoa aiheesta löydät Kelan verkkosivuilta ja Kelan Youtube-kanavalta löytyvästä esityksestä.
Blogia päivitetty 26.10.2023: Tietolaatikon Mikä-osiossa korjattu kuntoutusrahan enimmäismaksuaika 45 arkipäiväksi. Enimmäismaksuaika muuttui 1.1.2023 kolmesta kuukaudesta 45 arkipäivään.
Mikä
Jos työterveyshuolto yhdessä työntekijän kanssa on havainnut varhaisia työkykyongelmia, voi työterveyshuolto suositella työkokeilua. Edeltävää sairauspoissaoloa ei vaadita. Työkokeilun edellytyksenä on, että se järjestetään omalla työpaikalla, työntekijän työtehtäviä muokataan olennaisesti terveydentilan kannalta sopivammiksi tai työntekijä kokeilee kokonaan uusia tehtäviä. Pelkästään työajan lyhentäminen ei oikeuta kuntoutusrahaan työkokeilun ajalta.
Työnantaja vastaa työkokeilun kustannuksista ja maksaa palkan työkokeilun ajalta. Kela maksaa kuntoutusrahan työnantajalle. Kuntoutusrahaa maksetaan kuntoutukseen osallistumisen ajalta eli työpäiviltä. Työkokeilupäivän tulee kestää matkoineen vähintään neljä tuntia päivässä. Kuntoutusrahaa maksetaan työkokeilun ajalta enintään 45 arkipäivää.
Miten
Keskusteltuaan työntekijän kanssa työterveyslääkäri tekee ehdotuksen työkokeilusta ja neuvottelee työnantajan kanssa sen toteutuksesta. Mikäli työkokeiluun päätetään lähteä, työterveyshuolto perustelee työkokeilun tarpeen ja sisällön Kelan KU114-lomakkeella, B-lausuntoa ei tarvita. Työntekijä täyttää kuntoutusrahahakemuksen Kelan asiointipalvelussa ja lähettää samalla KU114-lomakkeen hakemuksensa liitteenä. Työnantaja puolestaan ilmoittaa kuntoutusajan palkanmaksusta työnantajien asiointipalvelussa. Työkokeilun voi aloittaa siten kuin työterveyshuollossa on suunniteltu, jo ennen kuin Kela on antanut kuntoutusrahapäätöksen. Edeltävää sairauspoissaoloa ei vaadita. On hyvä huomioida, että kuntoutusrahaa maksetaan vain niiltä päiviltä, kun työntekijä osallistuu työkokeiluun. Työkokeilun aikana työpäivät ovat kuntoutuspäiviä.
Työterveyshuolto vastaa yhdessä työnantajan kanssa kuntoutussuunnitelman laatimisesta ja työkokeilun seurannasta. Kuten kaikissa työkyvyn tukitoimissa, seurannasta on hyvä sopia jo työkokeilun alussa. Seuranta voi olla esimerkiksi puhelinsoitto työterveyshoitajalta sovituin väliajoin ja neuvottelu/tapaaminen työkokeilun puolessa välissä sekä työkokeilun päätyttyä.
Miksi
Työkykyä ja työssä jaksamista pyritään tukemaan varhaisessa vaiheessa, ja työkokeilulla pyritään ennaltaehkäisemään suurempia työkykyhaasteita ja työkyvyttömyyden pitkittymistä. Työpaikan omat keinot, varhainen ote ja työkyvystä keskustelu ovat tärkeässä roolissa. Tämä mahdollistaa myös keskustelun aloittamisen kaikista työkykyyn liittyvistä asioista, osaamisesta, vahvuuksista, voimavaroista, elämänhallinnasta ja urasuunnitelmista. Työkokeilulla pyritään myös lisäämään pystyvyyden tunnetta ja vahvistamaan työntekijän toimijuutta oman työkykynsä ja työhyvinvointinsa näkökulmasta.
Mira Turunen
Mira Turunen työskentelee työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä. Mira tekee työtä asiakasyritysten parissa pääasiassa Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Hänellä on kokemusta työkykyjohtamisesta, työkyvyttömyysriskien hallinnasta ja ammatillisesta kuntoutuksesta niin suurtyönantajan, työeläkeyhtiön kuin palveluntuottajankin näkökulmasta. Mira on kiinnostunut työelämän muutosten vaikutuksista työkykyyn ja innostuu siitä, kun pääsee ymmärryttämään asiakasyritysten johtoa, HR:ää ja esihenkilöitä työkykyjohtamisesta ja työkyvyttömyysriskien hallinnasta.
Mira Näyhä
Mira Näyhä toimii Varmassa työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä. Mira on kokenut työterveyspalvelujen ja työkyvyn johtamisen kehittäjä. Työurallaan Mira on toiminut myös henkilöstöpäällikkönä kuljetusalalla sekä johto- ja esimiestehtävissä terveydenhuollossa. Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä hän sparraa ja oivalluttaa asiakasyrityksiä työkykyä tukeviin ja vaikuttaviin toimenpiteisiin.