Dosentti Frank Martela peräänkuulutti nykyistä monipuolisempaa hyvinvoinnin mittaamista Helsingin Sanomien vieraskynäpalstalla 5.10.2022. Martela näkee, että kansalaisten hyvinvointia tulisi mitata systemaattisesti sekä objektiivisilla että subjektiivisilla mittareilla. Subjektiivinen mittaaminen tarkoittaa ihmisen oman hyvinvointikokemuksen mittaamista. Jos seuraamme vain objektiivisia mittareita, kuten bruttokansantuotetta tai työllisyysastetta, jää kansalaisten hyvinvointi piiloon. Koettu hyvinvointi tarjoaa tietoa, jota mikään ulkoinen mittari ei tavoita.
Subjektiivisen kokemuksen mittaaminen on tärkeää myös työeläkekuntoutuksessa, koska tiedämme, että iän jälkeen eniten työkykyä ennustaa itse koettu terveys. Tarvitsemme uusia mittareita, joilla saamme kuntoutuksen hyödyt kattavammin näkyviin. Työeläkevakuuttajien ammatillisen kuntoutuksen onnistumista on perinteisesti arvioitu yksinomaan työllistymismittareilla, eli sillä kuinka moni saa työtä tai on työmarkkinoiden käytettävissä kuntoutusprosessin jälkeen, ja kuinka suuri osa pysyy työelämässä 3–5 vuoden seurannassa.
Kelassa kuntoutuksen hyödyn arviointiin on jo kehitetty kattava mittaripaketti, ja Kela onkin kerännyt vuodesta 2015 alkaen kuntoutuksen hyötyä koskevaa arviointitietoa. Kelan mallin erityisyys ja samalla pienoinen haastekin on arvioinnin perustana käytettävän aineiston monipuolisuus. Tietoa kerätään rekisteritietojen lisäksi toiminta- ja työkyvyn muutoksesta kuntoutuksen asiakkailta ja palveluntuottajilta. Kelan mallissa on käytössä neljä mittaria: tietoja kerätään tavoitteiden toteutumisesta, elämänlaadusta, masennusoireistosta ja työkyvystä.
Kuntoutuksen uudistamiskomitea ehdotti vuonna 2017, että Kelassa käytössä ollutta hyödyn arviointia laajennettaisiin kaikkiin soveltuviin kuntoutuspalveluihin. Ehdotuksista on kulunut jo tovi, mutta kuntoutuksen hyötyjen monipuolisemman mittaamisen ja systemaattisen tiedonkeruun tarve ei ole vanhentunut. Telan kuntoutusasian ryhmä kokosi vuonna 2021 ehdotuksensa työeläkuntoutuksen tavoitteiden ja mahdollisten mittareiden kokonaisuudesta, ja tämän kokonaisuuden työstö jatkuu. Oleellista on edelleen seurata Eläketurvakeskuksen rekisteritietoja kuntoutujan työllistymisestä ja työssä pysymisestä. Tämän lisäksi on tarve kehittää kustannusvaikutuksia koskeva mittari; onhan työeläkekuntoutuksen perustavoitteena eläkemenon säästö. Ns. kovien mittareiden lisäksi on tärkeä saada myös kuntoutujien oma kokemus esille.
Kuntoutuskomitean mukaan yhtenäiset palveluohjauskäytännöt ja kuntoutuksen vaikuttavuuden johtaminen edellyttävät vertailukelpoista toimintakyvyn arviointia. Komitea suositteli, että työ- ja toimintakyvyn arvioinnin perustana tulee käyttää ICF-viitekehystä (International Classification of Functioning. Disability and Health). Keväällä 2021 Varma aloitti ensimmäisenä työeläkeyhtiönä mittaamaan kuntoutujien koettua työ- ja toimintakykyä Työterveyslaitoksen Kykyviisari-mittarilla. Kykyviisari on mittarina holistinen, osittain ICF-viitekehystä vastaava ja laadukas mittari, joka tarjoaa myös valtakunnallisen vertailudatan. Ensimmäiset seurantamittaukset kertoivat, että kuntoutuksessa tapahtuu muutoksia muillakin osa-alueilla kuin vain työllistymisen osalta: mm. vastaajien psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky parantuivat kuntoutusjakson aikana.
Kykyviisari olisi yksi hyvä vaihtoehto lähteä systemaattisesti seuraamaan työeläkekuntoutujien laajempaa työ- ja toimintakyvyn muutosta. Kykyviisari on helppokäyttöinen ja validi mittari. Pohdintaa siinä aiheuttaa laaja kysymyspatteristo ja toki myös se, että Kykyviisaria ei ole suunniteltu nimenomaan työeläkekuntoutuksen käyttöön. Mikään mittari ei ole kuitenkaan täydellinen, ja validin mittarin kehittäminen vie vuosia. Sen vuoksi jo olemassa oleva vaihtoehto voi olla järkevä.
Työeläkekuntoutuksen tuloksellisuuden arvioimisen kannalta on tärkeää, että alalla on yhteisesti sovitut mitattavat tavoitteet ja yhteinen näkemys mittareista. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, sillä kuntoutuksen vaikuttavuuden ja hyödyn arvioinnissa ei voida juuttua vanhaan. Työeläkekuntoutuksen selkeät tavoitteet ja niiden seuraaminen edistävät myös kuntoutuspalvelujen kehittämistä entistä vaikuttavammiksi.
Anne Korhonen
Anne Korhonen toimii Varmassa kuntoutuspalvelupäällikkönä. Hänellä on 15 vuoden kokemus ammatillisesta kuntoutuksesta sekä asiantuntija- että esimiestyön näkökulmasta. Annea kiinnostaa työkykyyn ja työurien tukemiseen liittyvät asiat. Myös työeläkekuntoutuksen kehittäminen entistä tuloksekkaampaan suuntaan on lähellä Annen sydäntä.