Henkilökohtaisten avustajien työkyvyn tukeminen työnantajuutta vahvistamalla

Hyvinvointialueilla on kolme henkilökohtaisen avun toteutustapaa:

• Työnantajamallilla toteutettavassa avussa vammainen henkilö, eli henkilökohtaisen avun saaja, toimii itse oman avustajansa työnantajana.
• Ostopalvelu- tai palvelusetelimallissa avustajan työnantajana toimii yksityinen yritys, yhdistys tai jokin muu organisaatio.
• Hyvinvointialue voi myös tuottaa palvelun itse. Tällöin avustajan työnantaja on hyvinvointialue.

Monet alan työntekijät työskentelevät työnantajamallilla toteutettavassa henkilökohtaisessa avussa. Avustajien työsuhteet ovat usein osa-aikaisia.

Henkilökohtaisen avustajan työnantajana toimimiseen voi liittyä esim. seuraavia haasteita:

• epäselvyys omasta ja työntekijän roolista
• vaikeudet ymmärtää työnantajavelvoitteita ja suoriutua niistä
• haasteet työn sujumisessa: Työntekijä ei noudata sopimuksia ja työaikoja tai ilmenee vuorovaikutusongelmia, työntekijän epäasiallista käytöstä, väärinkäytöksiä tai epäkohtia valtasuhteessa.
• väsyminen työnantajana toimimiseen: ”Työnantajuudesta ei koskaan saa lomaa”

Työntekijän näkökulmasta henkilökohtaisena avustajan työn houkuttelevuutta saattavat heikentää:

• epäselvyys omasta ja työnantajan roolista
• kokemus siitä, että työn palkkataso, arvostus ja vaativuus eivät kohtaa tai tuntimäärä/työaika ei vastaa omia tarpeita ja mahdollisuuksia
• osaamisen, työn hallinnan ja sujuvuuden haasteet sekä kokemus siitä, että käytännön asiat on hoidettu huonosti
• vuorovaikutusongelmat, työnantajan epäasiallinen käytös ja haasteet työnantajan läheisten kanssa
• työntekijän omaan elämäntilanteeseen, elämänhallintaan ja terveyteen liittyvät ongelmat.

Haasteet voivat tuoda mukanaan avustajan fyysistä ja henkistä kuormittumista ja edelleen työkykyongelmia.

Henkilökohtaisten avustajien saaminen on yhä vaikeampaa. Henkilökohtaisten avustajien työnantajaliitto, Heta-liitto, on korostanut, että henkilökohtaisen avun työntekijäpula uhkaa jo vammaisten ihmisten turvallisuutta ja heikentää heidän itsemääräämisoikeuttaan.

Keinoja työn houkuttelevuuden lisäämiseksi ja työvoiman saamiselle alalle voisivat olla:

• työn tunnettuuden lisääminen
• työnantajuuden vahvistaminen
• maahanmuuttajien työllistäminen avustajiksi sekä
• eläkeläisten työllistäminen avustajiksi.

Työnantajan vastuisiin kuuluu avustajan työkyvyn tukeminen. Työnantajamallissa avustajien työkykyä edistetään parhaiten hyvää työnantajuutta vahvistamalla.

Hyvän työnantajuuden vahvistaminen tarkoittaa huomion kiinnittämistä ainakin seuraaviin asioihin:

• Mitä työnantajuus tarkoittaa työnantajan elämässä? Mitä se vaatii ja antaa?
• Millaisella pelikentällä toimitaan? Mitkä ovat työnantajan, työntekijän ja vammaispalvelujen roolit? Millaisista lakisääteisistä velvoitteista työnantajan täytyy huolehtia?
• Mitä avustajan rekrytoinnissa ja perehdytyksessä on syytä ottaa huomioon?
• Millaisista elementeistä sujuva arki rakentuu? Miten sitä voi tukea? Mitä on hyvä johtaminen tässä työsuhteessa?
• Miten varmistetaan, että henkilökohtaisen avustajan työpaikka on terveellinen ja turvallinen? Millaisia työkykyriskejä henkilökohtaisen avustajan työhön voi liittyä? Miten näitä riskejä voi ennakoida? Miten näissä tilanteissa voi olla avuksi? Miten hyvä työterveysyhteistyö rakentuu?

Työeläkevakuutusyhtiö Varma ja hoiva-alan työsuhde- ja palkkahallinnon palveluyritys Oima helpottavat henkilökohtaisen avun työeläkevakuuttamisen prosessia ja luovat yhdessä alan toimijoiden kanssa työkaluja tukemaan työnantajia ja avustajia.

Pääset tutustumaan Varman luomaan, henkilökohtaisen avun työsuhteisiin tarkoitettuun työkyvyn tukimateriaaliin osoitteessa www.varma.fi/henkilokohtainenapu.

Tähän mennessä Varman ja Oiman yhteistyön puitteissa on mm.

• haastateltu työnantajia ja käyty alan toimijoiden ja sidosryhmien kanssa keskusteluja henkilökohtaisen avun järjestämisestä ja sekä työnantajien ja avustajien haasteista
• analysoitu Oiman laajan työsuhdedatan pohjalta avustajien työhön liittyviä työkykyriskejä, joiden havaittiin liittyvän esim. yövuoroihin ja yli 48 tunnin työviikkoihin
• kuvattu henkilökohtaisen avustajan työkykyketju rekrytoinnista mahdollisen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen saakka
• haastateltu työterveyshoitajia henkilökohtaiseen apuun liittyvästä työterveysyhteistyöstä
• suunniteltu ”Sujuva arki” -keskustelurunko työnantajan ja työntekijän yhteisen dialogin tueksi
• toteutettu ”Miten onnistun henkilökohtaisen avustajan työnantajana?” -verkkokurssi.
• toteutettu työkyvyn tukimateriaalit Oiman palveluun ja Varman verkkosivuille.

Vuoden 2023 aikana tarkennamme edelleen sitä, millainen on henkilökohtaiseen apuun liittyvä työkykyketju erityisesti ketjun loppupään osalta. Mallinnamme myös työterveysyhteistyön asiakkuuspolun sekä kuvaamme sairauspoissaolojen hallintaan, ammatilliseen kuntoutukseen ja työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvät käytäntöjä.