Varma ja Spring House käynnistivät syksyllä 2020 työeläkekuntoutuksen pilotin, jossa mielenterveyskuntoutujien työhönpaluuta tuetaan uudenlaisella IPS-toimintamallilla (Individual Placement and Support). IPS-malli on Yhdysvalloista lähtöisin oleva työssävalmennuksen malli, joka on tieteellisin kriteerein osoitettu vaikuttavaksi keinoksi tukea osatyökykyisten työllistymistä ja työhönpaluuta. Ennen syksyn 2020 starttia olimme tehneet perusteellisen pohjatyön: reilu vuosi meni suunnittelun ja perehtymisen merkeissä ennen ensimmäistäkään asiakasta. Jotta IPS-nimeä voi käyttää ja jotta toiminta on vaikuttavaa, mallin periaatteita ja laatukriteerejä tulee noudattaa. Halusimme varmistaa oman hankkeemme laadun, ja tämän vuoksi teetimme ulkopuolisen arvioinnin. IPS-toiminnan ensimmäinen kompastuskivi onkin se, että sitä lähdetään toteuttamaan ilman, että aiheeseen ja menetelmään on riittävästi perehdytty ja laatukriteerien noudattaminen jää puolitiehen.
IPS-pilotin tavoitteena on tukea kuntoutujaa työn saannissa ja työelämään kiinnittymisessä niin, että työstä muodostuu keskeinen osa kuntoutumista. Työtä etsitään kuntoutujan omien toiveiden ja tavoitteiden pohjalta. Työpaikkoja haetaan avoimilta työmarkkinoilta ja kuntoutujan työhön kiinnittymisen tuki keskitetään työpaikalle. Vaikka IPS:ssä kuuntelemme herkällä korvalla, mikä ammatti asiakasta kiinnostaa, niin työhönpaluusuunnitelmissa ei kuitenkaan unohdeta realismia. Jos työhön liittyvä idea on epärealistinen, keskustelemme siitä aina kuntoutujan kanssa. IPS:ssä toinen vaaranpaikka onkin, että lähdetään edistämään sellaisia työhönpaluusuunnitelmia, jotka eivät toimi kestävänä ratkaisuna.
IPS:n vahvana johtotähtenä on palkkatyöhön pääsy. Kolmas haaste liittyykin siihen, että kuntoutujalle löytyy työpaikka avoimilta työmarkkinoilta, mutta aitoa palkkatyösuhdetta ei kuitenkaan synny. Tähän sudenkuoppaan pudotaan, jos hyödynnetään liikaa olemassa olevia tukijärjestelmiä ja rakennetaan työhön pääsy niiden varaan. Tällaisessa asetelmassa työkokeilusta tulee tavoiteeikä keino työpaikan saamiseen. Aidon palkkatyön päämäärä vaatii työssävalmentajalta rohkeaa ja systemaattista tapaa kontaktoida yrityksiä sekä kykyä rakentaa ja ylläpitää laajempia yrityssuhteita kuin mihin perinteisesti valmentajan työssä on totuttu. Palkallisen työsuhteen solmimisen ehdotusta ei kainostella, vaan se otetaan heti alkuvaiheessa puheeksi. Työeläkekuntoutuksen käytetyintä keinoa eli työkokeilua ei välttämättä tarvita lainkaan.
Neljäs vaaranpaikka on se, että kun IPS:ään on lähdetty, paluuta vanhaan ei enää ole! IPS on kunnianhimoinen toimintamalli, ja se vaatii kaikilta osapuolilta – niin kuntouttajilta kuin työpaikoilta ja hoitotahoilta – melkoista orientaation muutosta. Vaikka IPS ei ole oikotie ja vastaus kaikkeen, niin se joka tapauksessa vie mukanaan. Varman ja Spring Housen IPS-pilotin käytännön kokemukset ja useat kansainväliset tutkimukset kertovat, että IPS-menetelmä on noin kolme kertaa varmempi tapa työllistyä palkkatyöhön perinteiseen ammatilliseen kuntoutukseen verrattuna. Tulokset siis puhuvat puolestaan. IPS-malli onkin nostettu yhdeksi keskeiseksi kehitettäväksi ja monistettavaksi työeläkekuntouksen keinoksi alan strategiapaperissa Työeläkekuntoutuksen suuntaviivat 2025. Kysymys kuuluu, olisiko laatukriteereihin perustuvasta työhönvalmennuksesta jopa kuntoutuksen lakisääteiseksi palveluksi?
Anne Korhonen
Anne Korhonen toimii Varmassa kuntoutuspalvelupäällikkönä. Hänellä on 15 vuoden kokemus ammatillisesta kuntoutuksesta sekä asiantuntija- että esimiestyön näkökulmasta. Annea kiinnostaa työkykyyn ja työurien tukemiseen liittyvät asiat. Myös työeläkekuntoutuksen kehittäminen entistä tuloksekkaampaan suuntaan on lähellä Annen sydäntä.