Työelämän mieletön muutos on käynnissä, ja se koskettaa myös teollisuutta. Teollisuusyritysten liiketoimintaa haastetaan muuttumaan, jotta se säilyttäisi kilpailukykynsä muuttuvassa markkinatilanteessa. Olemme merkittävän murroksen äärellä. Tämä on yksilöiden työkyvylle mahdollisuus, mutta se voi olla myös haaste.
Tutkimusten mukaan viime vuosien keskeisimmät ajurit teollisuuden tuotantotyön muutoksiin ovat olleet digitaalisuuden kehittyminen sekä vihreä siirtymä eli talouden rakennemuutos kohti kestävää kasvua ja hiilineutraalia yhteiskuntaa. Edellä mainitut tekijät ovat mahdollistaneet ja toisaalta pakottaneet teollisuuden toimialan yrityksiä kehittämään toimintaansa, mikä puolestaan on tarkoittanut työn tekemisen tapojen muuttumista.
Halusimme selvittää, mitä työn tekemisen tapojen muutokset ovat käytännössä olleet teollisuuden tuotannon työntekijöiden työssä. Kysyimme asiaa teollisuusyritysten edustajilta yhteisessä tilaisuudessa keväällä 2023. Esiin nousseina muutoksina mainittiin esimerkiksi nämä: moniosaamisvaatimukset lisääntyvät, työ digitalisoituu entisestään, tuotannon työntekijöille siirtyy enemmän päätäntävaltaa ja vastuuta omaan työhön liittyen, tarve eri kielten osaamiselle lisääntyy, hallinnollisen työn määrä kasvaa, kun erityisesti raportointitarpeet lisääntyvät, ja yhteistyötaidot korostuvat.
Edellä mainitut muutokset kertovat, että teollisuuden tuotantotyön muutos ei enää ole pelkkiä muutoksia koneissa ja itse työssä, vaan työ sisältää entistä enemmän erilaisia asiantuntijatyön piirteitä.
Uusia osaamistarpeita työn muutoksessa
Keskeisin muutoksen tuoma osaamisvaatimus tuotannon työssä on tänä päivänä monitaitoisuus. Enää ei riitä, että hallitsee tuotannon työn tekemisen, vaan jo nyt ja ennen kaikkea jatkossa tulee osata monenlaisia tehtäviä ja toimintatapoja.
Digitaalisten työvälineiden käyttöönotto ja käyttäminen vaativat entistä parempaa tietoteknistä ja teknologista osaamista sekä jatkuvaa uuden oppimista. Päätöksenteon ja vastuun siirtyminen tuotannon työntekijöille vaatii työntekijöiltä entistä enemmän rohkeutta tehdä itsenäisiä ja ryhmätasoisia päätöksiä, mikä edellyttää hyviä päätöksenteko- ja ongelmanratkaisutaitoja. Tähän kytkeytyy usein myös tarve hyvistä vuorovaikutustaidoista, kun ongelmia ratkotaan yhteistyössä kollegoiden kanssa. Yhä useammin työntekijät kohtaavat työpaikalla eri kulttuuritaustaisia työntekijöitä, joten sujuva yhteistyö vaatii myös eri kulttuurien ymmärrystä sekä kielitaitoa. Nämä osaamisvaatimukset ovat tuttua asiantuntijatyötä tekeville, mutta monesti vielä uutta tuotanto-organisaatioissa.
Työn kuormitustekijöiden muuttuminen on sekä mahdollisuus että uhka. Koska työ muuttuu entistä moninaisemmaksi ja asiantuntijatyön tyyppiseksi, tuotannon työntekijöiltä edellytetään enenevässä määrin kykyä ja halua oppia uutta ja kehittyä. Lisäksi työntekijät tarvitsevat enemmän psyykkisen ja sosiaalisen joustavuuden taitoja, jotka mahdollistavat uuden oppimisen ja työn sujumisen uudella tavalla. Tuotannon työn muutos on mahdollisuus urakehitykselle ja itsensä kehittämiselle. Toki pitää tunnistaa tilanteet, joissa muutosta ei koeta mieluisaksi ja tilanne kuormittaa työntekijöitä. Tällöin kasvu itsenäisemmäksi asiantuntijaksi voi vaatia tukea.
Kun tarkastelemme Varman kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkehakemuksista tuotannon työntekijöiden työkykyyn vaikuttavia tekijöitä, kärjessä on koettu työmäärän lisääntyminen ja kiire, oma elämäntilanne sekä muutosneuvottelutilanteet ja organisaatiomuutokset. Nämä ovat merkittävimpiä työkykyyn vaikuttavia tekijöitä myös asiantuntijaorganisaatioissa. Teollisuuden tuotannon työntekijöiden työkyvyn varmistamiseksi onkin enenevässä määrin suositeltavaa hyödyntää oppeja ja käytänteitä asiantuntiatyön kehittämisestä. Asiantuntijatyön kuormitustekijöihin ja ratkaisuihin voi tutustua Tietotyö ja työkyky -raportissa. Lisäksi Varman tutkimuspäällikön Auli Airilan blogista Työ teollisuudessa on monin tavoin kuormittavaa – ratkaisuja työkyvyn edistämiseen kuitenkin on löytyy ratkaisuja tuotannon työntekijöiden työkyvyn edistämiseen.
Kohti uudistuvia työtapoja
Teollisuuden työpaikoilla kannattaa nyt pysähtyä pohtimaan, miten roolien ja tehtävänkuvien muutos haastaa ja luo mahdollisuuksia niin yksilön, työkulttuurin kuin organisaationkin kehittämiselle. Vastaavatko toimintamallit ja -tavat toimia nykyistä tarvetta ja tilannetta, niin että asiantuntijatyön erityispiirteet huomioidaan tuotantotyön perinteisten kuormitus- ja voimavaratekijöiden rinnalla?
Erilaisten tutkimusten, Varman keräämän datan ja asiakkaidemme näkemysten pohjalta toteamme, että tuotantotyö on saanut ja saa jatkossa entistä enemmän asiantuntijatyön piirteitä. Kuinka pitkään voimme enää työn luonteen kautta erotella teollisuuden tuotantotyötä ja asiantuntijatyötä toisistaan?
Jaana Ahervuo
Jaana Ahervuo toimii työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä Varmassa. Jaanan tehtävänä on auttaa asiakasyrityksiään kehittämään työkykyjohtamista työkykyriskien vähentämiseksi. Työkykyjohtamisen kehittämisessä Jaana auttaa tilannekuvan kirkastamisessa sekä tarvittavien toimenpiteiden määrittämisessä ja toteuttamisessa. Lisäksi Jaana sparraa johtoa ja esihenkilöitä toimimaan työkykyjohtajina. Jaanaa innostaa erityisesti valmentava johtaminen sekä ihmisten kokonaisvaltainen työkyvyn kehittäminen, joihin Jaana entisenä joukkueurheilijana ammentaa eväitä muun muassa urheilusta.
Hanna Kieslich
Hanna Kieslich on psykologi ja työterveyspsykologi, joka toimii Varmassa työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä. Hanna on syklisen työkyvyn, johtamisen sekä työyhteisöjen kehittäjä, joka innostuu johdon, esihenkilöiden ja HR:n tukemisesta. Hanna on tulevaisuuden työkykyjohtamisen mahdollisuuksien ja toiveikkaan työelämän puolestapuhuja.
Sonja Salo
Sonja Salo toimii Varmassa työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä. Sonjalla on pitkä kokemus työkykyjohtamisen hallinnastan parissa. Sonja sparraa ja oivaltaa asiakkaiden kanssa tehokkaita ja kestäviä työkyvyn hallinnan prosesseja ja ratkaisuja, jotka ovat tavoitteellisia.