Vastuullisuus on viime vuosina noussut keskeiseksi osaksi yritysten strategiaa. Se on myös keskeinen osa yrityskuvaa. Vastuullisuus edellyttää yritykseltä oman liiketoiminnan ja yhteiskuntaan kohdistuvien vaikutusten arviointia. Se edellyttää lisääntyvässä määrin myös uudenlaista raportointia. Vastuullisuudella on kiintoisat juuret kansainvälisessä yhteistyössä sekä siinä, mikä on yritysten suhde ja vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan.
Keskeinen vastuullisuuteen liittyvä viitekehys on ESG (Environmental, Social and Governance), johon kuuluu ympäristön, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan huomioiminen. Sosiaaliseen vastuuseen luettavat työelämän olosuhteet ovat kansainvälisessä keskustelussa liittyneet toistaiseksi pitkälti alihankkijaverkostoihin ja alihankkijoiden työoloihin, lapsityövoiman käyttöön tai työturvallisuusasioihin. Suomessa suurimmat yritykset ovat jo raportoineet tunnuslukuja henkilöstörakenteesta, henkilöstökokemuksesta, työkyvystä ja työturvallisuudesta.
Raportointivelvoite on laajentumassa ja täsmentymässä. EU on hyväksynyt asteittain voimaan tulevan kestävyysraportointidirektiivin, CSRD-direktiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive), jonka myötä suurimpien yritysten (yli 500 henkilöä työllistävien) tulee raportoida määrämuotoisesti ympäristöön, sosiaalisiin kysymyksiin, kuten työntekijöiden kohteluun, ihmisoikeuksiin, korruption vastaiseen toimintaan ja monimuotoisuuteen liittyviä tietoja. Direktiivi tulee voimaan niin, että vuonna 2025 suurimpien yritysten on raportoitava vuotta 2024 koskevia tietoja. Tästä eteenpäin raportointivelvoite siirtyy pienempiin yrityksiin. Raportointi tulee noudattamaan ESRS-standardia (European Sustainability Reporting Standard). Raportoinnin tulee olla koneluettavassa muodossa, joten raportoitavat tiedot tulevat tarkoittamaan myös merkittävää datavarantoa työelämän olosuhteiden tilastointia ja tutkimusta varten jopa eurooppalaisella tasolla.
Työkykyjohtamisen tavoitteena on työkyvyttömyyden ennaltaehkäisy sekä esiintyvien työkykyongelmien tehokas hoitaminen. Työkykyjohtaminen on siten keskeinen osa yrityksen henkilöstöön kohdistuvaa vastuullisuutta. Jos yritys auttaa esimerkiksi vaikeasti työllistyviä henkilöstöryhmiä osallistumaan työelämään, on sillä olennainen vaikutus myös yhteiskuntaan.
Pakollinen ja laajeneva vastuullisuusraportointi kääntää yritysten katseen uudella tavalla myös työkykyasioihin. Yritysten tulee kyetä raportoimaan työkykyjohtamiseen liittyvistä tavoitteista, tekemisestä ja tuloksista. Tämä edellyttää työkykyjohtamisen osaamisen lisäksi datakyvykkyyttä, tavoitteiden ja mittareiden asettamista sekä seurantaa. Yritysten on ymmärrettävä tilanteensa työkykyjohtamisen suhteen, ja määriteltävä, miten mennään eteenpäin toimintaa kehittäen ja miten kehitystä seurataan. Yritysten sisällä tarvitaan vuoropuhelua johdon, liiketoimintojen, HR:n ja vastuullisuusraportoinnista vastuussa olevien yksiköiden kesken.
Tilanteeseen on saatavissa apua. Keskeistä on ymmärtää, että pelkästään vastuullisuusraportoinnin parantaminen ei riitä. On ymmärrettävä sen takana olevaa työkyvyttömyysriskiä ja sen hallintaa. On myös ymmärrettävä, miten työkyky ja sen johtaminen liittyy liiketoimintaan. Kyse ei siis ole Excel-harjoituksesta. Samalla tavalla kuin ympäristöön liittyvä vastuullisuus painaa hiilidioksidipäästöjä alas, yrityksen sosiaalisen vastuun kehittämisen tulee johtaa pienempiin työkyvyttömyyskustannuksiin, korkeampaan henkilöstötyytyväisyyteen ja työtapaturmien vähenemiseen.
Yritysten lisääntyvä raportointivelvoite on merkittävä mahdollisuus. Olisi tärkeää, että mekaanisen raportoinnin sijaan tilanteesta seuraa myös työkykyjohtamisen suunnittelun, toimenpiteiden ja seurannan kehitystä. Suomalaisen työelämän tila ja työntekijöiden työhyvinvointi ratkaistaan yrityksissä ja julkisen sektorin organisaatioissa. Kaiken kaikkiaan yrityksen sosiaalinen vastuu työkyvyn osalta näkyy yhteiskunnallisella tasolla työurien pidentymisenä, työkyvyttömyyden ennaltaehkäisynä sekä eriarvoisuuden vähentämisenä. Yritysten ja organisaatioiden työkykyjohtamisella on siten merkittävä vaikutus yhteiskuntaan.
Jyrki Eklund
Jyrki Eklund toimii Aino Healthin toimitusjohtajana. Hän on ollut mukana kehittämässä alustaratkaisuja, joilla luodaan mitattavaa ja tuloksiin pohjautuvaa työkykyjohtamista yhdessä tutkimuslaitosten ja useiden kansainvälisten suuryritysten kanssa yli 20 vuoden ajan. Jyrkiä kiinnostaa työkyvyn ja sitoutuneisuuden vaikutus organisaatioiden kilpailukykyyn.
Pauli Forma
Pauli Forma on työuransa aikana työskennellyt eri tehtävissä työeläkealalla ja tutkimusorganisaatioissa. Paulin keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat olleet työkyky, työkyvyn tukeminen sekä toimintaympäristön muutos. Ajankohtaisia näkökulmia tällä hetkellä ovat megatrendien vaikutukset työelämään sekä työkyvyttömyysriskeihin ja niiden hallintaan. Työn ulkopuolella Pauli harrastaa liikuntaa, lukemista, kirjoittamista ja ruoanlaittoa.