Henkilöarviointi ja kykytesti osana ammatillisen kuntoutuksen suunnittelua

Työeläkekuntoutus tarjoaa reitin takaisin työelämään, kun työelämässä jatkaminen on uhattuna sairauden takia. Varman ja Amikon pilottihankkeessa tartuimme sellaisiin haastaviin tilanteisiin, joissa kuntoutujat eivät olleet hakeneet kuntoutusta vaan työkyvyttömyyseläkettä, ja saaneet kuntoutusoikeuden eläkehakemuksen ratkaisemisen yhteydessä. Itse kuntoutusta hakeneilla työeläkekuntoutus onnistuu merkittävästi useammin, kuin jos kuntoutuspäätös on saatu työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä. Työkyvyttömyyseläkettä hakeneiden kuntoutus on kuitenkin erityisen tärkeää, koska heillä työelämän ulkopuolelle jäämisen riski on korostunut. On inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeää, että kaikki, joilla työkykyä on, saadaan mukaan työelämään.

Jos oma työ ei ole terveydentilalle sopiva ja tarvitaan työkyvylle paremmin sopiva työ, Varman kuntoutuskumppanit auttavat. Kuntoutuskumppani on henkilökohtainen valmentaja, joka tuntee kuntoutuksen keinot ja työmarkkinat. Hän tutustuu kuntoutujan tilanteeseen ja auttaa laatimaan suunnitelman, jonka avulla työelämässä jatkaminen onnistuu rajoitteista huolimatta. Kuntoutuksen onnistumisen kannalta kuntoutujan omat toiveet, odotukset ja aktiivisuus ovat keskeisiä. Kuntoutuskumppanin tulee kuulla nämä toiveet samalla huolehtien suunnitelman realistisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta.

Varma pilotoi Amikon kanssa Thomas HPA -analyysin ja GIA-kykytestin käyttöä kuntoutujan henkilökohtaisia vahvuuksia tukevan kuntoutussuunnitelman laatimisen tukena. Pilotin tavoitteena oli edistää työkyvyttömyyseläkkeitä hakeneiden henkilöiden mahdollisuutta palata työelämään laadukkaan ohjauksen ja itselle soveltuvan kuntoutuspolun avulla. Henkilökohtaisen Profiilin Analyysi (HPA) kertoo henkilön työkäyttäytymisestä, kuten vahvuuksista ja motivaatiotekijöistä. GIA-kykytesti mittaa kykyä oppia uutta sekä muita kognitiivisia kykyjä. Testillä saadaan myös tietoa lähimuistin ajankohtaisesta tilanteesta. Testin tekeminen voi olla haastavaa, mikäli henkilöllä on oppimisvaikeuksia tai sitä ei tarjolla omalla äidinkielellä (tarjolla on kuitenkin lukuisia kielivaihtoehtoja).

Tavoitteena oli löytää testien avulla kuntoutujan ehkä vähemmän esiin nousseet henkilökohtaiset vahvuusalueet mutta saada myös tietoa nykyhetken haasteista. Esimerkiksi uuden oppiminen saattaa kuormittuneisuuden takia olla työläämpää. Käytimme testejä kuntoutujien toimintatyylin, ominaisuuksien ja ajankohtaisen tilanteen hahmottamiseen ja raameina kuntoutussuunnitelmalle. Tavoitteena oli löytää työ, josta kuntoutuja motivoituu ja saa haastetta joutumatta kuitenkaan sinnittelemään äärirajoilla. Halusimme selvittää, helpottaako näiden analysointimenetelmien käyttäminen onnistuneiden kuntoutussuunnitelmien laatimista ja pääsyä takaisin työelämään.

Valitsimme pilottiin helmi–lokakuun 2022 aikana 31 eläkepäätöksen yhteydessä kuntoutusoikeuden saanutta asiakastamme. Osallistujat olivat 28–61-vuotiaita, ja alle 50-vuotiaita oli 17. Pilottiin osallistuneista 30 teki HPA-analyysin ja GIA-kykytestin 16. Kuntoutujat olivat kiinnostuneita testeistä ja siitä, että niiden myötä esiin voi nousta sellaisia ominaisuuksia, joita he eivät ole tiedostaneet. Testien tuloksia hyödynnettiin kuntoutusprosessin eri vaiheissa, ja kuntoutujille saatiin rakennettua sopivasti haastavia kuntoutusuunnitelmia.

Amiko työkykypalvelujen toimialajohtaja Olli Pitkänen kertoo, että kuntoutujat ovat tunnistaneet todella hyvin itsensä HPA-analyysin raportista. Palautekeskustelu yhdessä raportin kanssa on sanoittanut heille omia vahvuuksia ja kehittämiskohtia sekä auttanut myös työhaastattelun hissipuheen laatimisessa. Kuntoutujilta saatiin palautetta, että HPA-analyysi ja GIA-kykytesti loivat valmennukseen punaisen langan.

Suuri osa pilotissa mukana olleista on löytänyt polun työelämään. Marraskuussa 2023 pilottiin osallistuneista 48 prosenttia eli 15 henkilöä on työllistynyt, mikä on erinomainen tulos. 11 henkilön kuntoutus on kesken, osa heistä on opiskelemassa, työkokeilussa tai työhönvalmennuksessa, ja muutamalla suunnitelman laatiminen on kesken. Pilotissa aloittaneista kuntoutuksen on keskeyttänyt 5 osallistujaa. Syinä ovat olleet mm. työllistyminen muulla tavalla ja terveydelliset syyt.

Pilottiin osallistuneiden kuntoutussuunnitelmat olivat pääosin työkokeiluja, joissa hyödynnettiin aikaisempaa osaamista. Nopea ja vahva kiinnittyminen työelämään on erityisen arvokasta silloin, kun taustalla on tilanne, jossa on jouduttu hakemaan työkyvyttömyyseläkettä ja poissaolo työelämästä on uhannut pitkittyä. Työkokeilun jälkeen työhön sijoittumista ja uuden oppimista on tuettu työhönvalmennuksella tai oppisopimuksella, jolloin osaamista on saatu kasvatettua niin, että yhteys työelämään ja terveydentilalle sopiviin töihin säilyy vahvana.

Pilotin kokemusten mukaan erityisesti HPA työkäyttäytymisen analyysi tarjosi kuntoutujan itseymmärrykselle ja valmentajan työlle viitekehyksen, jonka avulla realistisen suunnitelman rakentaminen helpottui. Amikon työvälineiden hyöty tuleekin esiin ohjaustyön laatuna. Kuntoutujan ja valmentajan jaettu käsitys kuntoutujan työn tekemisen tavoista ja vahvuuksista mahdollistaa systemaattisen ja oikeisiin asioihin keskittyvän ohjauksen.

Lue lisää Varman ja Amikon pilotista

Lue Amikon sivuilta juttu ja katso video, jossa asiakkaamme kertoo oman kuntoutustarinansa