Työkyvyn johtamisessa keskeistä on johdon sitoutuneisuus, henkilöstön aktiivinen osallistuminen sekä sujuva yhteistyö työkyvyn yhteistyöverkostossa. Tiedolla johtaminen tukee yrityksen johtoa työkykyyn liittyvässä päätöksenteossa. Keskeisiä työkyvyn kannalta tärkeitä seurattavia tietoja ovat muun muassa sairauspoissaolot ja niiden kustannukset, työterveyshuollon kustannukset ja työntekijöiden kokema työkyky.
Pienyrityksissä on työkykyyn vaikuttavia erityispiirteitä
Pienyrityksissä on useita ominaispiirteitä, jotka voivat edesauttaa työkyvyn johtamista. Pienyritysten etuna suuriin yrityksiin verrattuna on esimerkiksi se, että johtaja tuntee omat työntekijänsä. Hän tietää melkein työntekijän nenän asennosta, mistä sinä päivänä tuulee. Pienessä työyhteisössä työntekijät myös tuntevat toisensa ja tietävät, mitä kukin tekee. Lisäksi työpaikan pieni koko edesauttaa tiedonkulkua, kun asioista voidaan puhua työn lomassa tai kahvipöydässä. Pienyrityksessä ei ole monia hierarkiatasoja, joten johtaminen voi olla ketterämpää. (esim. Visuri ym., 2022.) Johtamisen haasteena pienyrityksessä on sen laaja-alaisuus, eli johtaja vastaa niin hallinnosta, työn sujumisesta kuin työntekijöiden työkyvystäkin. Käytännössä johtajan aika työkyvyn johtamiseen voi tällöin olla rajattua.
Työkyvyttömyys aiheuttaa huomattavia kustannuksia myös pienyritykselle
Työkyvyttömyyden aiheuttamista kustannuksista sairauspoissaolot muodostavat noin kolme neljäsosaa (Pekka & Räty, 2018). Muut kustannukset syntyvät erityisesti työtapaturmista, työterveyshuollosta sekä työkyvyttömyys- ja työtapaturmamaksuista. Sairauspoissaolot aiheuttavat pienyrityksissä haasteita, koska työntekijöitä on vähän ja työtehtävien uudelleenjärjestelyt voivat olla hankalia. Osittain tämän vuoksi pienessä yrityksessä sairaana työskentely voi olla jopa yleisempää kuin itse sairauspoissaolot (Paylu ym., 2008).
Varman vuosina 2018–2022 tulleiden pienyritysten työntekijöiden työkyvyttömyyseläkehakemusten mukaan yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen oli tuki- ja liikuntaelinsairaudet (34 prosenttia). Hakijoista noin puolet (52 prosenttia) ei ollut saanut mitään työkyvyttömyys- tai kuntoutusetuutta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä edeltävän vuoden aikana. Tämä on se joukko, jolla sairauspoissaolot ovat pitkittyneet ja johon tulisi kiinnittää huomioita varhaisemmassa vaiheessa. Työpaikalla on hyvä yhdessä miettiä ratkaisuja esimerkiksi siihen, voiko työtä muokata jollain tavoin, miten osaamista voisi kehittää, tai onko työtehtäviä mahdollista vaihtaa.
Arjen ratkaisuja työkyvyn edistämiseen pienyrityksissä
Työkyvyn johtaminen pienyrityksissä on osa arkista, jokapäiväistä johtamista ja toimintaa. Työpaikalla on hyvä olla luontaisia tilanteita, joissa voi kysellä kuulumisia ja jutella työn sujumisesta. Tällöin työkyvyssä ilmenevät haasteet tulevat esiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin ne eivät välttämättä vaadi vielä järeitä toimenpiteitä ja tulevat yrityksellekin huomattavasti halvemmaksi. Pienissäkin yrityksissä tarvitaan arkisten keskustelujen ohella yhteisiä toimintatapoja työkykyriskien ennakointiin, työntekijöiden työkykyhaasteiden varhaiseen tukeen sekä työhön paluuseen pitkän sairauspoissaolon jälkeen.
Pienyrityksen työkykyä tukevat käytännöt voivat liittyä esimerkiksi siihen, miten työntekijöiden jaksamista ja palautumista tuetaan huomioimalla ikä ja perhetilanne, miten yrityksessä huolehditaan osaamisen kehittämisestä sekä miten tiivistä yhteistyötä tehdään työterveyshuollon kanssa. Tutkimusten mukaan vaikuttavia työkyvyn tukitoimia ovat esimerkiksi työn muokkaus työntekijän tilannetta vastaavaksi, osasairauspäivärahalla työskentely ja työergonomian kehittäminen. Parhaaseen tulokseen päästään, kun työkyvyn tukemiseksi yhdistetään erilaisia toimenpiteitä. (Ervasti ym., 2022.)
Työkyvyn hallinta on joukkuepeliä
Työkyvyn edistäminen, työkykyriskien hallinta ja työkykyyn liittyvien toimenpiteiden vaikutusten arviointi edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä ja pelaamista samaan maaliin – kohti yhteistä tavoitetta. Pienyrityksen keskeisenä yhteistyökumppanina työterveyden edistämisessä ja työkyvyn tukemisessa on työterveyshuolto. Työeläkevakuuttaja on puolestaan tärkeä kumppani työkyvyttömyysriskien arvioinnissa ja toimenpiteiden suunnittelussa. Hyvällä työkykyjohtamisella voidaan hallita työkykyriskejä, vähentää työkyvyttömyyden kustannuksia sekä vahvistaa pienyrityksen työnantajakuvaa. Työntekijöiden ja yrittäjän oma työkykyisyys on tärkeä huomioida yrityksen eri vaiheissa, koska henkilöstö ja yrittäjän oma työkyky ovat yrityksen tärkeimmät voimavarat.
Tulevaisuuden työkyky rakennetaan yhdessä!
Lue lisää
Varman Tietoa työkyvystä -sarjan raportissa Tutkittua tietoa ja keinoja työkykyjohtamiseen pienyrityksissä tarkastelemme työkyvyn johtamista ja sen konkreettisia keinoja pienissä yrityksissä. Kuvaamme myös pienyritysten työntekijöiden oman työkyvyn ja työkyvyttömyyden tilaa sekä tarjoamme käytännönläheisiä keinoja työkyvyn edistämiseen.
Keskeiset ratkaisut on koottu Ratkaisuja työhön -tietokorttiin.
Pienyritykset ja työkyky -raportti
Minna Savinainen
Minna Savinainen työskentelee tutkimuspäällikkönä Varman työkykypalveluissa. Tutkimuksen tavoitteena on löytää vaikuttavia eri tason keinoja työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi. Minnaa kiinnostaa työkyvyn ja siihen liittyvien tekijöiden tutkiminen eri näkökulmista.
Auli Airila
Auli Airila työskentelee tutkimuspäällikkönä Varman työkykypalveluissa. Aulia innostaa työkykyyn vaikuttavien tekijöiden tutkiminen sekä tutkitun tiedon hyödyntäminen vaikuttavien työkykyä edistävien palveluiden kehittämisessä.