Maksuluokkamalli koskee suuria työnantajia ja sen tarkoitus on kannustaa työnantajia huolehtimaan työntekijöiden työkyvystä ja edistämään työssä jatkamista työkyvyn rajoitteista ja sairauksista huolimatta. Maksuluokkamallin viilauksilla pyritään kehittämään näitä kannustimia.
Uudistus madaltaa kynnystä yli 55-vuotiaiden ja työkykyhaasteisen työntekijän palkkaamisessa
Maksuluokkauudistuksen konkreettisena etuna, paitsi yksilöiden myös yhteiskunnan kannalta, voidaan pitää sen kannusteita palkata yli 55-vuotiaita työntekijöitä sekä osatyökykyisiä työntekijöitä. Yli 55-vuotiaana palkattu tai ammatillisen kuntoutuksen kautta aidosti uutena työntekijänä aloittanut työntekijä ei vaikuta työnantajan maksuluokkaan: ammatillisen kuntoutuksen kautta palkattujen työntekijöiden "suoja-aika" on viisi vuotta. Varttuneempien osaajien palkkaamista ei siis kannata arastella, ja ammatillisen kuntoutuksen kautta voi löytää motivoituneita uusia ammattilaisia.
Uudistus kannustaa oikea-aikaiseen ja vaikuttavaan kuntoutukseen
Toinen keskeinen muutos kannustaa tehostamaan työhön palaamisen tukiprosesseja. Tutkimusnäytön perusteella työkyvyttömyyden keston kasvaessa todennäköisyys työhön palaamiselle heikkenee. Siksi on keskeistä tukea edes osa-aikaista työhön paluuta mahdollisimman varhain. Maksuluokkamallin uudistuksen myötä jatkossa myös kuntoutustuesta voi tulla maksuluokkavaikutusta, jos kuntoutustuki jatkuu vielä kahden vuoden kuluttua ensimmäisen kuntoutustuen alkamisesta.
Tämä antaa hyvän syyn terävöittää yhteistyötä työterveyshuollon kanssa työkyvyn tuessa. Yhdessä on hyvä pohtia esimerkiksi sitä, miten varmistetaan riittävän aikainen kuntoutus ja työhön paluu. Jotta aikainen työhön paluu mahdollistuu, on työnantajan hyvä pohtia, miten työpaikalla voidaan huomioida työkyvyn rajoitteet ja muokata työtä työhön palatessa. Jos työntekijältä vaaditaan lähes 100 % työkykyä työhön palatessa, voi varhainen työhön paluu jäädä haaveeksi.
Työnantajilla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa työkyvyttömyysmaksujen realisoitumiseen. Vaikka hoito ja kuntoutus olisivat kesken, mahdollistamalla työhön palaaminen voidaan ehkäistä maksuluokkavaikutuksen syntymistä. Tiivis yhteistyö työterveyshuollon ja työeläkevakuuttajan kanssa työkyvyn tukemisen ja työhönpaluuprosessien tarkistamisessa on hyvä keino ennakoida tulevia muutoksia. Jos omaan työhön palaaminen näyttäytyy mahdottomana hoidosta, kuntoutuksesta ja työn muokkauksesta huolimatta, ammatillisen kuntoutuksen varhainen käynnistäminen on tarpeen.
Ammatillinen kuntoutus onkin yksi keino estää maksuluokkavaikutuksen syntyminen. Jos ammatillinen kuntoutus on kesken, ei kuntoutustuesta tule maksuluokkavaikutusta. Ammatillisen kuntoutuksen on kuitenkin oltava tuloksellista, sillä kuntoutuksen jälkeenkin maksuluokkavaikutus voi tulla yrityksen kontolle, jos kuntoutustuki myöhemmin jatkuu.
Mistä liikkeelle:
- Käy läpi henkilöstön työkykyä tukevat toimintamallit ja prosessit ja pohdi, millä keinoin työnantajana voit vahvistaa ennakoivia toimintamalleja ja toisaalta madaltaa kynnystä työhön palaamiselle.
- Vahvista yhteistyötä työterveyshuollon kanssa työhön paluun tuessa - myös Varma voi neuvoa sinua työkyvyn tuen prosessien kehittämisessä uutta tilannetta vastaavaksi.
- Hyödynnä Varman työkykyhaasteiden juurisyyanalyysiä ja ajattelutapaa työkykyhaasteiden ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi.
- Luo vastuullista ja inhimillistä työkykykulttuuria, jotta työuraa voidaan jatkaa osatyökykyisenä.
Uudistuksen tavoitteena on madaltaa kynnystä palkata yli 55-vuotiaita ja työkykyhaasteisia työntekijöitä, kannustaa oikea-aikaiseen kuntoutukseen, parantaa maksuluokkamallin toimivuutta ja riskivastaavuutta sekä lyhentää pitkiä viiveitä työsuhteiden päättymisen ja maksuluokkavaikutusten välillä. Uudistus kannustaa työnantajia tarttumaan nopeammin toimeen, koska työntekijän työkyvyttömyys vaikuttaa aiempaa nopeammin maksuluokkaan.
Lue lisää uudistuksesta: Maksuluokkamalli uudistuu, mikä muuttuu?
Tulevaisuuden työkyky rakennetaan yhdessä! Varman työkykyjohtamisen palvelut ovat apunasi.
Tiia Reho
Tiia Reho on lääketieteen tohtori ja työterveyshuollon ja terveydenhuollon erikoislääkäri. Hänellä on työkokemusta sekä yksityiseltä sektorilta että kunta-alalta. Erityisenä kiinnostuksen kohteena Tiialla on työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy opetuksen, tutkimuksen, asiantuntijatyön sekä käytännön työn kautta. Näin siksi, että työkyvyttömyyden ehkäisy on eri toimijoiden – työpaikan, työterveyshuollon, muun terveydenhuollon sekä sosiaalivakuutuksen – yhteistyötä ja yhteinen asia. Tiian vapaa-aika kuluu puutarha- ja luontoharrastuksissa.
Sonja Salo
Sonja Salo toimii Varmassa työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä. Sonjalla on pitkä kokemus työkykyjohtamisen hallinnastan parissa. Sonja sparraa ja oivaltaa asiakkaiden kanssa tehokkaita ja kestäviä työkyvyn hallinnan prosesseja ja ratkaisuja, jotka ovat tavoitteellisia.