Rakennusalaa haastaa taloudellinen taantuma – miten pitää huolta työntekijöiden työkyvystä muutostilanteissa?

Yritin löytää viimeaikaisista rakennusalaa koskevista kirjoituksista jotain positiivista. Löysin yhden positiivisen lauseen, joka pisti silmääni, eli Rakennuslehdessä Pia Selroos kirjoitti: ”Työnantajat haluavat pitää kiinni osaavasta työvoimasta”, mutta siihen se positiivisuus sitten jäikin. Lupaavasti alkanut kappale jatkui kuvauksella siitä, kuinka paljon rakennusalan eri ammattilaisia on tällä hetkellä lomautettuna. Haluan kuitenkin tarttua tuohon tärkeään lauseeseen ja laajentaa sitä hieman: kuinka pitää työntekijät myös työkykyisinä tällä riskisellä ja suhdanneherkällä rakennusalalla.

Rakennusala on perinteisesti ollut hyvin riskinen ala, eikä tilanne ole juurikaan muuttunut vuosien kuluessa. Alalla esiintyy monia fyysisiä kuormitustekijöitä samanaikaisesti. Yleisimmät fyysiset kuormitustekijät ovat jalkojen päällä oleminen sekä huonot työasennot, kuten polvillaan tai kyykyllään työskentely. Pitkään jatkunut työn fyysinen kuormitus voi altistaa tuki- ja liikuntaelinoireille. Viime vuosina työn psykososiaalinen ja kognitiivinen kuormitus ovat lisääntyneet. Rakennusalalla psykososiaalinen kuormitus liittyy yleisimmin liialliseen työmäärään, tiukkoihin aikatauluihin ja kiireeseen. Työhön sisältyy paljon ongelmanratkaisua, uusien digitaalisten järjestelmien opettelua, keskeytyksiä ja erilaisia häiriötekijöitä, jotka kuormittavat aivoja ja haastavat uuden oppimiseen. Lisäksi työympäristössä esiintyy erilaisia riskitekijöitä, kuten melu, käsitärinä, rakennusmateriaaleista irtoavat pölyt ja erilaiset kemikaalit. Myös vaihtelevat sääolosuhteet tuovat haasteita työn tekemiselle.

Työn kuormitustekijöiden vastapainoksi työssä esiintyy myös lukuisia voimavaroja. Rakennusalalla koetaan työilmapiiri usein varsin hyväksi ja työkaverit tärkeiksi työn ja työyhteisön kannalta. Alan ammattilaiset kokevat työnsä myös merkitykselliseksi, mikä on tärkeää oman motivoitumisen ja työhön sitoutumisen kannalta. Olen kuullut alan ammattilaisilta, miten mukavaa on esitellä uudelle sukupolvelle rakennuksia, joiden rakentamisessa on ollut itse mukana, ja jotka säilyvät sukupolvien ajan. Työkyvyn kannalta myös sillä on merkitystä, kuinka hyvin pystyy vaikuttamaan omaan työhönsä. Rakennusalalla omat vaikutusmahdollisuudet koetaan varsin hyviksi erityisesti työtahtiin ja käytettäviin työmenetelmiin. Samoin esihenkilötyöllä on vaikutusta työntekijöiden työkykyyn. Suurin osa alan ammattilaisista kokee esihenkilötyön oikeudenmukaisena. Hyvä esihenkilötyö näkyy työntekijöiden arvostamisena ja tasa-arvoisena kohteluna.

Rakennusalan työkyvyttömyysriskien vähentämiseksi on useita keinoja. Fyysistä kuormitusta voidaan pienentää ennakoimalla ja suunnittelemalla tehtävä työ mahdollisimman ergonomiseksi esimerkiksi töiden järjestyksellä sekä työkalu- ja materiaalivalinnoilla. Hyvä perehdytys turvallisiin työtapoihin on todella tärkeää työkyvyttömyysriskien vähentämiseksi. Töiden tauottaminen auttaa puolestaan palautumisessa. Työn henkistä kuormitusta voi vähentää hyvällä suunnittelulla, inhimillisellä johtamisella, riittävillä resursseilla ja yhteisesti sovituilla pelisäännöillä. Kaikkia työn riskejä ei voida koskaan täysin poistaa, mutta niitä voi vähentää. Työntekijöiden on myös tärkeä pitää itse huolta omasta fyysisestä ja henkisestä kunnostaan, jotta työn kuormituksen kestää ja voimia jää myös vapaa-aikaan.

Kaikissa muutostilanteissa on tärkeää huolehtia henkilöstön työkyvystä. Ennakointi on aina kannattavampaa kuin jälkijättöinen reagointi toteutuneisiin työkyvyttömyysriskeihin. Palaan myös alussa mainitsemaani positiiviseen lauseeseen, eli osaavasta työvoimasta kiinni pitämiseen. Osaaminen on yksi työkykyyn vaikuttavista tekijöistä, ja siihen jokainen voi myös itse vaikuttaa. Oman osaamisen ajan tasalla pitäminen on tärkeää, jotta pystyy vastaamaan työn vaatimuksiin ja niissä tapahtuviin muutoksiin kuormittumatta liikaa. Teknologia ja erilaiset digitaaliset ratkaisut kuuluvat nykypäivänä lähes kaikkien työntekijöiden työhön – alasta riippumatta. Osaamisen päivittäminen ei aina tarkoita muodollista koulutusta, vaan työpaikoilla voidaan kehittää omia ratkaisuja, esimerkiksi työpari- tai mentoritoimintaa ja erilaisten yhteistyöverkostojen hyödyntämistä.

Työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyysriskien hallinta edellyttää laaja-alaista yhteistyötä ja yhteisiä tavoitteita. Yrityksen ei tarvitse kamppailla työkykyasioiden kanssa yksin, vaan yhteistyökumppanina työterveyden edistämisessä ja työkyvyn tukemisessa on työterveyshuolto. Työeläkevakuuttaja on työpaikan tärkeä kumppani työkyvyttömyysriskien arvioinnissa ja toimenpiteiden suunnittelussa.

Tulevaisuuden työkyky rakennetaan yhdessä!

Lähteet:
Selroos Pia (2023) Vastavalmistuneista pidettävä kiinni. Rakennuslehti 8.1.22023
Varma (2023) Asiakassuhdekysely, syksy 2023. Julkaisematon tulosraportti. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Helsinki