Hyvä työpaikkakokemus auttaa kuntoutujaa eteenpäin työelämässä

Taannoin kuulin keskustelun, jossa iloittiin, kun varsin ujo ja vetäytyvä sukulaisnuori oli yllättänyt koko perhepiirin ja vastoin kaikkia ennakko-odotuksia marssinut omin nokkinensa hakemaan ensimmäistä TET-harjoittelupaikkaansa erääseen paikalliseen yritykseen. Jo pelkkä harjoittelupaikan kysyminen oli epävarmalle ja hiljaiselle nuorelle mieletön voitto ja itsensä ylittäminen. Puhumattakaan siitä, että TET-paikka heltisi ja työelämään tutustumisen jakso pääsi alkamaan hyvin evästyksin. Nuori oppi jakson aikana oikeita työtehtäviä, työelämän pelisääntöjä sekä pääsi osana työyhteisöä monenlaisiin työtilanteisiin, kahvipöytäkeskusteluihin ja muihin työn äärellä tapahtuneisiin kohtaamisiin. Ja mikä ehkä tärkeintä, hän koki olleensa tervetullut työpaikkaan.

Kokemus työyhteisöön kuulumisesta ja hyväksytyksi tulemisesta ei ole merkittävää ainoastaan työelämään ensimmäistä kertaa astuville. Se on sitä läpi työelämän. Esimerkiksi monella ammatillisen kuntoutuksen asiakkaalla voi olla taustalla pitkä poissaolo työelämästä. Sairaus on saattanut vaikuttaa ammatilliseen itsetuntoon, ja työuran aikana kerääntyneet osaamiset ja vahvuudet tuntuvat pyyhkiytyneen pois. Henkilöllä itsellään voi olla vankka uskomus, ettei kelpaa enää mihinkään. Silloin omia vahvuuksia ja osaamisia saattaa olla vaikea tunnistaa. Siksi myös ammatillisen kuntoutuksen prosessissa saadut työpaikkakokemukset ovat erityisen merkittäviä ja määrittelevät osaltaan myös tulevaa polkua työelämässä. Uskallan väittää, että kokemus oman osaamisen karttumisesta, pärjäämisestä ja osaamisesta sekä kuulumisesta ovat yhtä tärkeitä pitkän sairauspoissaolon jälkeen työhön palaavalle kuin ensi kertoja työelämän portteja kolkuttelevallekin.

Keskeisessä asemassa hyvän työpaikkakokemuksen mahdollistajana ovatkin ne yritykset, jotka avaavat ovensa ja ottavat vastaan henkilöitä, jotka kuka missäkin työelämän nivelvaiheessa tarvitsevat esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen mahdollistamaa kiitorataa työelämään palaamiseksi. Työkaverit, kollegat, esihenkilöt, pomot ja kaikki he, jotka kysyvät kuulumisia, moikkaavat, opastavat, ovat kiinnostuneita ja antavat aikaansa, ovat korvaamattoman arvokas tuki työyhteisöön tulevalle.

Sen lisäksi, että työskentely voi olla käänteentekevä kokemus yksilölle, saattaa prosessi koitua myös työnantajalle eduksi. Ammatillisen kuntoutuksen mahdollistaman tuen avulla työnantajan on mahdollista perehdyttää ja kouluttaa uusi työntekijä ilman tavanomaista taloudellista panosta. Lisäksi osatyökykyisten työllistäminen on konkreettinen keino osoittaa sosiaalista vastuuta. Myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta osatyökykyisten osallistumista työelämään tarvitaan.

Työeläkekuntoutuksena järjestettävän ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on terveydentilalle soveltuvaan työhön siirtyminen. Vaikka sairaus alentaa työkykyä tiettyyn työhön, tavoitellaan kuntoutuksen keinoin siirtymistä sellaisiin työtehtäviin, joiden tekemiseen työkykyä on jäljellä. Työeläkekuntoutuksessa usein käytetty keino on työkokeilu. Sen tavoitteena on nimensä mukaisesti kokeilla vaikkapa tiettyjen työtehtävien soveltuvuutta omalle terveydentilalle, ja jos tehtävät ovat soveltuvia, työllistyä niihin. Yleensä asiakkaan toimeentuloa turvaa tällöin työeläkeyhtiön maksama kuntoutusraha, eikä työnantajalta näin ollen välttämättä edellytetä suoraa rahallista panostusta. Kuntoutuksen vaikuttavuuden kannalta suotavaa kuitenkin on, että työpaikalla tapahtuva kuntoutus toteutuisi palkallisena, jolloin kuntoutusraha maksetaan palkkaa vastaavalta osalta työnantajalle kompensoimaan palkkauksesta aiheutuneita kuluja.

Jos uudet työtehtävät vaikuttavat terveydentilalle soveltuvilta mutta edellyttävät vielä uusien asioiden tai taitojen opettelua, on työkokeilun jälkeen mahdollisuus jatkaa kuntoutusta työhönvalmennuksena. Myös työhönvalmennuksen ajalta asiakkaan toimeentuloa turvaa kuntoutusraha, tai jos työhönvalmennuksen ajalta maksetaan palkkaa, maksetaan kuntoutusraha palkkaa vastaavalta osalta työnantajalle. Joskus terveydentilalle soveltuviin tehtäviin siirtyminen edellyttää kokonaan uuden tutkinnon opiskelua. Tällöin tarvittava osaaminen on mahdollista hankkia suorittamalla määrätty tutkinto vaikkapa oppisopimuksella, jolloin oppisopimustyönantaja maksaa työehtosopimuksen mukaisen palkan ja kuntoutusraha maksetaan työnantajalle palkkaa vastaavalta osalta.

Työeläkekuntoutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen jälkeen kuntoutus päättyy ja henkilö on valmis siirtymään palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tukea ei enää olisi saatavilla. Te-palveluiden keinovalikoimassa on useita tukimuotoja, joiden tarkoituksena on edistää sellaisten ei työsuhteessa olevien henkilöiden työllistymistä, joilla esimerkiksi terveydentila haastaa työllistymistä. Kyseeseen voi tulla vaikkapa palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki tai todistus suurtyönantajalle osatyökykyisyydestä. Te-palveluiden keinoista, hakemisesta ja palveluiden tarkemmista edellytyksistä kannattaa tiedustella oman alueen TE-palveluista tai työllisyyden hoidon kuntakokeilusta.

Keskustelun nuori oli lähtenyt TET-jaksolta mukanaan viikon aherruksesta kiitokseksi saatu peikonlehden taimi sekä kokemus siitä, että hän oli uskaltanut, oppinut, osannut ja pärjännyt. Hän oli ollut viikon ajan tärkeä osa tätä työyhteisöä omana itsenään, ujouksineen ja epävarmuuksineen päivineen. Sitä kokemusta ei löydy sen paremmin työeläkejärjestelmän kuin minkään muunkaan toimijan palveluvalikoimasta. Sen saamme aikaan me ihmiset.