Monet ratkaisun avaimet nuorten mielenterveyden haasteisiin ovat käsissämme – myös työpaikoilla

Nuorten työkykyä haastaa erityisesti mielenterveyteen liittyvät ongelmat. Vuonna 2023 lähes 40 000 nuorta sai sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä. Mielenterveyssyyt ajavat entistä useamman nuoren myös työkyvyttömyyseläkkeelle. Varman data osoittaa, että alle 35-vuotiaat ovat ohittaneet 35–45-vuotiaat työkyvyttömyyseläkkeen hakijoiden määrässä. Mikäli ongelmaan ei tartuta nyt, näemme merkittävän kasvun työkyvyttömyyseläkkeissä tulevaisuudessa.

Mielenterveyden haasteiden taustalla on useita yhteiskuntaan, kulttuuriin, työelämään sekä yksilön voimavaroihin ja taustaan liittyviä tekijöitä. Mikään yksittäinen tekijä ei yksinään selitä oireilua tai sen kasvua. Eri tekijät voivat myös vaikuttaa yksilöihin eri tavalla. Vaikka monet mielenterveyteen liittyvät ongelmat eivät ole työperäisiä, voidaan työpaikalla tehdä paljon nuorten mielen hyvinvoinnin ja työkyvyn tueksi.

Työpaikalla on tärkeä rakentaa ilmapiiriä, jossa mielen hyvinvointiin liittyvistä asioista uskalletaan ja voidaan keskustella avoimesti. Myös mielenterveyteen liittyvästä yksilöllistämisen kulttuurista olisi hyvä irrottautua. Tärkeää on vahvistaa yhteisöjä ja sosiaalisesta tukea – niin työssä kuin työn ulkopuolella.

Tiivistimme ratkaisumme työpaikoille viiteen kohtaan.

1. Puhu työstä hyvää

Työstä ja työelämästä on tärkeä puhua myönteisesti. Työ on merkittävä voimavara, myös mielen hyvinvoinnin kannalta. Työ ei tarjoa ainoastaan ongelmia tai kuormitustekijöitä, vaan myös mahdollisuuksia esimerkiksi oman osaamisen hyödyntämiseen, uuden oppimiseen, sosiaaliseen verkostoitumiseen, merkityksellisyyden kokemuksiin sekä taloudelliseen turvaan.

2. Tue nuorta työuran alussa

Esihenkilöllä on keskeinen rooli nuorten tukemisessa. Kattava perehdyttäminen työhön, työyhteisöön ja työympäristöön tukee nuoren kiinnittymistä työhön. Nuoren kanssa on tärkeää käydä läpi työn tavoitteet ja odotukset sekä keskeiset työtehtävät. Perehdyttämisessä on tärkeää keskustella myös työelämän toimintatavoista, työpaikan keinoista työkyvyn edistämiseksi sekä työhön liittyvistä haastavista tilanteista ja pohtia yhdessä keinoja niiden ratkaisemiseen.

3. Vahvista yhteisöllisyyttä

Kokemus osallisuudesta ja yhteisöön kuulumisesta sekä arvostuksesta tukee nuoren motivaatiota ja työkykyä. Huolehdi, että nuori pääsee sujuvasti osaksi työyhteisöä, myös monipaikkaisessa työssä. Esihenkilöllä on keskeinen rooli hyvän työilmapiirin ja me-hengen rakentamisessa, mutta yhtä lailla se on kaikkien työyhteisön jäsenten vastuulla.

4. Vahvista työn voimavaroja

Kiinnostavat työtehtävät, hyvä johtaminen, sujuva töiden organisointi, työhön saatava tuki, arvostus ja palaute sekä vaikutusmahdollisuudet työhön tukevat nuoren työkykyä. Tärkeää on myös varmistua siitä, että nuorella työntekijällä on riittävä hallinnan tunne työssään.

5. Varmista riittävä työkyvyn tuki

Huolehdi siitä, että nuori työntekijä tuntee työpaikan käytännöt työkyvyn tukeen, kuten varhaisen välittämisen sekä työhön paluun tukitoimet. Varmista, että nuori tietää, mistä hän voi hakea tukea, jos oma työkyky huolestuttaa. Jos nuorella on työkyvyn rajoitteita, työtä kannattaa muokata siten, että se vastaa nuoren työkykyä. Työ itsessään kuntouttaa silloin, kun se on mitoitettu yksilön voimavarojen mukaisesti. Tarvittaessa on hyvä hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta työkykyyn liittyvissä asioissa. Myös työeläkevakuuttaja voi tukea työkykyjohtamisen kehittämistä työpaikoilla.

Uskomme, että näillä konsteilla on mahdollista sujuvoittaa nuorten työuran alkua sekä tukea heidän työkykyään. Huolehditaan yhdessä nuorten työkyvystä jo työuran alkumetreiltä lähtien!