Työkyvyn edistäminen on vaikuttavampaa, kun ammatti huomioidaan

Viime vuonna yli 300 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa. Erityisesti mielenterveysperusteiset sairauspäivärahat ovat olleet kasvussa pitkään. Kasvu on huolestuttavaa, koska tutkimustenkin mukaan sairauspoissaolot voivat pitkittyessään johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen. Siksi poissaoloihin on tärkeä puuttua työpaikoilla mahdollisimman varhain.

Vaikka työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen on vähentynyt jo noin 15 vuoden ajan, päättyy huomattavan monen työura ennen vanhuuseläkettä. Viime vuonna liki 18 000 henkilöä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt korostuvat työkyvyttömyyden syinä naisilla ja alle 35-vuotiailla, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet puolestaan yleistyvät iän myötä. Työkyvyttömyyden syiden tunteminen on tärkeää, jotta työpaikalla voidaan tehdä vaikuttavia työkyvyn tuen toimia mahdollisimman ennakoivasti ja alentuneeseen työkykyyn sopivasti.

Ammatti vaikuttaa oleellisesti työkyvyttömyysriskiin. Vuonna 2023 Varmassa myönnettiin eniten työkyvyttömyyseläkkeitä rakennus- ja kuljetusalojen työntekijöille sekä hoiva- ja sosiaalialan työntekijöille. Tietyissä ammateissa työskennellään sellaisissa työolosuhteissa ja -ympäristöissä, jotka synnyttävät työkyvyttömyysriskiä. Esimerkiksi rakennus- ja kuljetusalalla korostuvat työn fyysiset kuormitustekijät, kuten raskaat nostot ja taakat sekä huonot työasennot. Pitkittyessään fyysinen kuormitus voi johtaa tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Hoiva- ja sosiaalialalla työssä voi fyysisen kuormituksen ohella olla huomattavaa psykososiaalista ja eettistä kuormitusta. Työn muuttuminen tietotyövaltaiseksi muuttaa myös työn kuormittavuuden luonnetta, mikä näkyy esimerkiksi henkisen ja kognitiivisen kuormituksen lisääntymisenä, ja voi olla osatekijä mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden kasvussa.

Työpaikalla työkyvyn edistäminen edellyttää aina kyseisen työn ja työolojen tuntemista. Esihenkilöllä on keskeinen rooli työntekijöiden työkyvyn edistämisessä. Tiimeissä on hyvä käydä yhteistä keskustelua työstä ja kuormitustekijöistä. Mikä työssämme kuormittaa fyysisesti? Mistä työn henkinen kuormitus syntyy? Miten voimme yhdessä vähentää kuormitusta, esimerkiksi työtä tai työtapoja kehittämällä? Tutkimuksetkin osoittavat, että työn kuormitustekijöiden tunnistaminen ja vähentäminen sekä työn muokkaaminen ovat hyviä keinoja työkyvyn vahvistamiseen. Useiden toimenpiteiden yhdistäminen, sujuva työterveysyhteistyö ja hyvä työkykyjohtaminen lisäävät työkyvyn edistämisen vaikuttavuutta.

Varman uusi Ammatti ja työkyky -työväline auttaa tunnistamaan työkyvyttömyyden syyt eri ammattiryhmissä sekä tarjoaa neuvoja ja ohjeita työkyvyn tukemiseen erilaisissa työkyvyn tilanteissa. Ohjeiden avulla työpaikalla voidaan ennakoiden vaikuttaa työntekijöiden työkykyongelmiin. Työkyvyttömyyden syiden ohella työväline sisältää tietoja työkyvyttömyyseläkkeistä ja määräaikaisetuuksien käytöstä, työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuksista sekä arvion siitä, missä määrin työtä muokkaamalla olisi voitu vaikuttaa työkyvyttömyyteen. Työväline on tarkoitettu esihenkilöille sekä HR-asioista vastaaville. Esihenkilö voi hyödyntää sitä esimerkiksi keskusteluissa tiimin tai yksittäisen työntekijän kanssa. Tietokortti soveltuu myös esihenkilöiden osaamisen kehittämisen välineeksi sekä yhteiseksi työkaluksi työterveyshuollon kanssa esimerkiksi työpaikkaselvityksissä. Työväline antaa selkänojaa myös työkyvyn kehittämisen investoinneille.

Varman asiakkaana saat lisätietoa Ammatti ja työkyky -työvälineestä yhteyshenkilöltäsi tai lähettämällä Varma Asioinnissa viestin työkykyjohtamisen asiantuntijalle.