Tilastokeskuksen uusi väestöennuste on herättänyt huomiota. Kun edellisessä ennusteessa nettomaahanmuutto oli 15 000 henkilöä vuodessa, uusi luku tasaantuisi tämän (50 000) ja ensi vuoden (45 000) jälkeen 40 000:een. Ennusteen toteutuessa Suomen väkiluku kasvaisi syntyvyyden romahduksesta huolimatta vuoteen 2070 mennessä 6,5 miljoonaan.
Koska kasvu kohdistuisi suurelta osin työikäiseen väestöön, olisi tällä merkittäviä myönteisiä vaikutuksia mm. julkisen talouden sekä eläkejärjestelmän kestävyyteen. ETK:n Heikki Tikanmäen mukaan ennusteen mukainen kehitys ei ainoastaan poistaisi työeläkemaksun korotuspainetta vaan voisi jopa mahdollistaa sen alentamisen. Samaan hengenvetoon Tikanmäki kuitenkin huomautti, ettei maahanmuutto välttämättä jatku nykytasolla pitkään.
Reaktiot väestöennusteeseen ovatkin olleet epäuskoisia. Ennusteen keskeinen seuraus onkin, että kenties aikaisempaa laajemmin ymmärretään kyseessä olevan trendilaskelma, joka kertoo vain, mitä nykytilanteen jatkumisesta pitkällä aikavälillä seuraisi. Hirtehisesti voisi sanoa, että ehkä ylioptimistiset luvut myös kannustavat ennusteiden kriittiseen tarkasteluun pessimistisiä enemmän.
Jos väestöennusteeseen ei uskota, kukin kestävyyslaskelmia tekevä taho joutunee perustamaan oletuksensa johonkin muuhun kuin Tilastokeskuksen lukuihin. Tämä voi puolestaan aiheuttaa ristiriitoja ja poukkoilua. Esimerkiksi kesäkuussa uutisoitiin valtiovarainministeriön käyttäneen oman arvionsa perusteella Tilastokeskuksen vanhaa arviota suurempaa maahanmuuttolukua, mutta vaihtaneen sitten Eurostatin maltillisempaan arvioon, jossa nettomaahanmuutto laskisi pian 15 tuhanteen. Palaako VM nyt Tilastokeskuksen lähes kolminkertaiseen lukuun vai käyttääkö se jotain muuta lukua, ja jos, niin millä perusteella?
Vaihtoehtoisia arvioita on jo tarjolla. Konsulttitoimisto MDI:n ennusteen skenaarioissa muuttovoiton haarukka oli 15 ja 35 tuhannen välillä. Etla puolestaan esitti oman mallinsa pohjalta pitkän aikavälin nettoluvuksi 24 000. Keskustelulle on hyväksi, että eri tahot tuovat keskusteluun omia näkemyksiään ja avaavat niiden oletuksia ja perusteluja läpinäkyvästi. Toisaalta on myös ongelmallista, jos niiden tulokset vaikuttavat uskottavammilta kuin valtakunnan ”virallisessa” väestöennusteessa.
Moni onkin toivonut, että Tilastokeskuksen ennuste huomioisi paremmin tulevaisuuteen liittyvää epävarmuutta. Esimerkiksi professori Mikko Myrskylä kollegoineen on huomauttanut, että menetelmät tähän ovat jo olemassa, mutta niiden soveltaminen ja käyttö edellyttäisivät lisäresursseja. Voisiko kahden viimeisimmän ennusteen välinen heittely antaa sysäyksen sille, että tähän haluttaisiin panostaa?
”Palaako” maahanmuutto piikin jälkeen entiselleen?
Väestöennusteen julkaisun jälkeen Migri on päivittänyt vuoden 2024 maahanmuuttolukuja. Maahanmuutto näyttää jonkun verran hidastuneen viime vuodesta, mitä selitetään suhdannetekijöillä: esimerkiksi rakennusalan työttömyys heijastuu rakennustyöntekijöille tehtyjen oleskelulupien määrään. Sote-alan liikenne puolestaan on hidastunut hyvinvointialueiden karsiessa menojaan.
Hidastumisesta huolimatta työperäinen maahanmuutto on yhä selvästi korkeammalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa. Tämä on tuskin lyhytaikainen ilmiö sen enempää kuin ikääntyvän väestön työvoimatarvekaan, ja myös Migri odottaa hakemusmäärän kasvavan tulevina vuosina. Kasvu on ennen kaikkea seurausta siitä, että sekä yritykset että julkinen sektori ovat aikaisempaa enemmän rekrytoineet työvoimaa ulkomailta. Vain osa kuitenkaan tulee jäädäkseen, ja poliittisilla päätöksillä tätä yritetään tietoisesti myös vaikeuttaa.
Siksi väestöennusteessa pistääkin silmään maastamuutto-oletus. 2020-luvulla Suomesta on muuttanut keskimäärin noin 15 000 ihmistä vuodessa samalla, kun maahan muuttavien määrä on kasvanut yli 50 tuhanteen (pl. ukrainalaiset). Väestöennuste olettaa tämän kehityksen jatkuvan muuttumattomana, mikä tarkoittaisi, että väkiluvun kasvaessa suhteellisesti yhä harvempi muuttaisi Suomesta pois. Tätä on vaikea uskoa.
Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste
Todennäköiseltä tuntuisikin, että maahanmuuttopiikkiä seuraisi jollakin aikavälillä maastamuuton nopeahko nousu jollekin aikaisempaa korkeammalle tasolle. Ongelma on, että tiettävästi meille ei kartu nyt kattavasti tietoa siitä, jos kotipaikan saanut maahanmuuttaja muuttaa pysyvästi pois maasta. Väestöennusteen tarkentamisen kannalta tuntuisi olennaiselta pystyä edes jollakin tasolla arvioimaan, kuinka pitkään eri syistä ja eri toimialoille työn perässä tulleet maahanmuuttajat keskimäärin asuvat Suomessa.
Lopuksi: Jos oletamme, että Suomeen on jatkossakin tulijoita, poliittisen keskustelun soisi kääntyvän maahanmuuton vaikeuttamisesta siihen, mitä tämä muutos merkitsee esim. työmarkkinoiden, palveluiden ja koulutusjärjestelmän näkökulmasta. Entä voisimmeko vaikuttaa omilla toimillamme siihen, miten tänne töihin tulleet haluavat oppia kieltä, kehittää osaamistaan ja jäädä tänne pidemmäksi aikaa kuin muutamaksi vuodeksi?
Sampo Varjonen
Sampo Varjonen (VTT) on Varman yhteiskuntasuhdepäällikkö. Sampo on työskennellyt aikaisemmin urallaan sosiaaliturvan tutkimuksen parissa sekä poliittisissa asiantuntijatehtävissä. Tutkijana Sampo on kiinnostunut sosiaalipoliittisesta päätöksenteosta sekä sosiaaliturvan rakenteista ja niiden muutoksesta.