Pohdimme yhdessä, mikä tai kuka on konkari. Suomen murteiden sanakirja auttoi meitä hilpeillä määritelmillä aiheeseen. Konkari-sanaa voidaan käyttää a) ihmisestä tai eläimestä, etenkin hevosesta, joka on vanha, huonokuntoinen, romuluinen, kankealiikkeinen, rohjo, kanttura tms. tai sitten yleisemmin b) isokokoinen ja samalla hyväkuntoinen, vankkarakenteinen, vireä tai c) kokenut, asiansa osaava, aikaansaava ihminen, taituri, mestari tai sitten d) itsepäinen, oikutteleva, pahankurinen, vallaton ja riehakas. Huomasimme, että konkari on moninainen käsite, eikä se ole sidottu ikään, vaan lähinnä kokemukseen ja osaamiseen.
Konkarit ovat moninainen joukko, ja heidät voidaan nähdä työyhteisöissä supervoimana ja taitavina työntekijöinä. Heidän vahvuutensa eivät rajoitu pelkästään kokemukseen ja osaamiseen, vaan heillä on myös vahva työetiikka, kyky sopeutua muutoksiin ja halu siirtää hiljaista tietoa eteenpäin. Konkarit hallitsevat kokonaisuuksia, tunnistavat olennaisia asioita ja osaavat priorisoida tehtäviä. Heidän elämänhallintataitonsa ja kyky säädellä omia tunteitaan tekevät heistä arvokkaita tiimin jäseniä.
Eri-ikäisten johtaminen – avain menestykseen
Eri-ikäisten työntekijöiden johtaminen vaatii ymmärrystä ja joustavuutta. On tärkeää tunnistaa ja purkaa ennakkoluuloja, jotka liittyvät konkareihin. Esimerkiksi ajatus siitä, että vanhemmat työntekijät olisivat vähemmän joustavia tai innovatiivisia, ei pidä paikkaansa. Tutkimukset osoittavat, että ihmiset ikääntyvät eri tavoin, ja ikään liittyvissä muutoksissa on paljon vaihtelua yksilöiden välillä.
Kun eri-ikäisten työntekijöiden vahvuudet tunnistetaan ja hyödynnetään, koko työpaikka hyötyy. Konkarit voivat toimia mentoreina nuoremmille työntekijöille, tarjoten arvokasta ohjausta ja tukea. Heidän kokemuksensa ja osaamisensa voivat auttaa ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia ja kehittämään uusia toimintatapoja. Lisäksi konkarit voivat edistää työpaikan kulttuuria, jossa arvostetaan monimuotoisuutta ja jatkuvaa oppimista.
Konkarien työssä jatkamista voidaan edistää monin tavoin. Avoin ja arvostava vuorovaikutus, ennakoivat toimenpiteet ja joustavat työaikajärjestelyt ovat avainasemassa. On tärkeää tarjota konkareille mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja ottaa vastaan uusia haasteita. Työympäristön laatu, kuten joustavat työajat ja oikeudenmukainen kohtelu, voivat auttaa konkareita jatkamaan työelämässä pidempään.
Konkreettisia vinkkejä konkareiden työssä jatkamiseksi
- Avoin keskustelu: Keskustelut työkyvystä, työuran suunnasta, toiveista tai eläkeaikeista ovat luonnollinen osa pidemmän ajan tavoitteiden suunnittelua. Avoin keskustelu hyvissä ajoin auttaa ennakoimaan muutoksia työssä, työkyvyssä ja työpaikalla.
- Yhdenvertainen ja arvostava kohtelu: Eläkkeelle jääminen on työntekijän oma valinta, ja eläkeiän kynnyksellä olevalla voi olla jäljellä vielä monta hyvää työvuotta. Tieto eläkeasioista ja eläkkeen määrän selvittäminen helpottavat keskustelua.
- Työn muokkaus: Mahdollista työn muokkaukset ja huomioi konkareiden näkökulmat. Työaikasuunnittelussa on tärkeää huomioida palautuminen.
- Mentorointi: Tunnusta konkareiden osaaminen ja hyödynnä sitä esimerkiksi perehdytyksissä ja nuorten ohjaamisessa. Mestari-kisällimallin käyttöönotto voi olla hyödyllistä.
- Joustavat työajat: Työn joustot ja erilaiset työn tekemisen tavat, kuten osa-aikatyö tai etätyö, voivat auttaa konkareita jatkamaan työelämässä pidempään.
Konkarit ovat työelämän supervoima, ja heidän arvokas kokemuksensa ja osaamisensa voivat tuoda merkittäviä etuja koko työpaikalle. Arvostamalla konkareita ja hyödyntämällä heidän vahvuuksiaan voimme rakentaa vahvemman ja menestyvämmän työyhteisön.
Sonja Salo
Sonja Salo toimii Varmassa työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä. Sonjalla on pitkä kokemus työkykyjohtamisen hallinnastan parissa. Sonja sparraa ja oivaltaa asiakkaiden kanssa tehokkaita ja kestäviä työkyvyn hallinnan prosesseja ja ratkaisuja, jotka ovat tavoitteellisia.
Minna Savinainen
Minna Savinainen työskentelee tutkimuspäällikkönä Varman työkykypalveluissa. Tutkimuksen tavoitteena on löytää vaikuttavia eri tason keinoja työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi. Minnaa kiinnostaa työkyvyn ja siihen liittyvien tekijöiden tutkiminen eri näkökulmista.